Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Doria nyk. Doira

23.3.2022

Täydellinen neiti ja ainutlaatuisen värinen turkki.

Miten voi olla, ettei kukaan minua halua?
Mitä enemmän voit vaatia koiralta? Nuori, pieni, omaperäisen kaunis, iloinen, ystävällinen muille koirille, ihmisille, lapsille, rohkea, älykäs – ja rakastaa ruokaa! Osaan myös hymyillä.

Mielestäni enempää myyntipuheita en tarvitse.

Lisää uutisia

Elämässä ei voi ikinä tietää, mitä tapahtuu ja näin kävi minulle ja ihanalle uudelle omistajallenikin.

Minä pääsin omaan kotiin Suomeen 7.4.18. Meillä oli aivan ihanaa uuden omistajani kanssa ja harjoiteltiin uusia peruskotiasioita, kuten malttia ruoan ja esim. uloslähdön kanssa, ulkona ihmisten ja koirien ohittamista ja sisäsiisteyttä. Minä olen pärjännyt hienosti ja oppinut jo paljon uutta.
Parasta kaikiessa on kuitenkin ollut yhdessäolo, rapsuttelut ja tietenkin leluilla leikkiminen. Nämä kaksi viikkoa on mennyt siis ihan loistavasti, kunnes pari päivää sitten.

Omistajani alkoi yhtäkkiä saamaan voimakkaita allergisia reaktioita ja henkeä ahdisti. Olin kovin huolissani, mutta hän rauhoitteli minua. Aina, kun hän rapsutti minua kädet alkoivat punoittaa ja yöt olivat vaikeita, kun hänen henkeä ahdisti.

Olimme heti yhteydessä yhdistykseen ja oli selvää, ettei meidän ihana yhteiselo voi jatkua, koska oireet ovat liian voimakkaita. Asiat eteni nopeasti ja eilen illan sanoimme hyvästit ja lähdin hoitopaikkaani etsimään uutta omaa kotia. Ero ei ollut helppo, mutta tiesimme molemmat että vaihtoehtoa ei ollut. Kiitos ihana omistajani kaikesta mitä eteeni teit. ♥

Kotihoidossa eka ilta meni ihmetellessä uutta tilannetta. Asun nyt hoitajani ja toisen koiran kaverina. Lenkkeily on hieman eksoottista, kun vieressä tallustelee kaveri ja minä haluasin nuuskia ihan kaikki uudet tuoksut ja välissä leikkiä ja puuhata kaikkea mahdollista. Tästä se kuitenkin pikkuhijaa lähtee.

Etsin siis uutta omaa kotia ja kaverina voi hyvin olla vaikka toinenkin koira.