Tiesitkö mikä on yleinen syy, miksi koira jätetään tarhalle? Se, että koira on tyhmä. Niin kuin esimerkiksi minä. Aloitetaan alusta. Minut löydettiin hölkkäilemästä pitkin tienlaitaa. Huolestuneet ihmiset keräsivät minut talteen ja toivat tarhalle. Seuraavana päivänä omistajani tulivat paikalle. ”Tämä koira on tyhmä”, he sanoivat, ”karkaa koko ajan pihalta peurojen perään eikä tule takaisin kotiiin, aiomme antaa sen jollekin vahtikoiraksi. Tosi tyhmä. Yritimme tehdä sillä pentuja eikä se antanut uroskoiran tulla lähelleen”.
Yleensä tällaisten omistajien kommenttien jälkeen tarhan tytöt yksinkertaisesti ehdottavat hyvää diiliä ihmisille. Mitäs jos vain jättäisitte koiran tänne tarhalle? Yleensä omistajat suostuvat heti, helpottuneina. Pääsevät eroon tyhmästä koirasta. Näin minusta tuli tarhakoira keväällä 2019.
Selvääkin selvempi on, että olen viettänyt koko elämäni ulkokoirana. Ihminen on minulle vähän vieras juttu. Olen ollut niin tyhmä koira, että omistajat eivät ole vaivautuneet tekemään kanssani yhtään mitään.
Tarhan tytöt katsovat syvälle silmiini eivätkä näe minussa mitään tyhmää. He näkevät nuoren koiran, joka janoaa ihmisen hyväksyntää ja yrittää ymmärtää, mitä tämä uusi elämä toisi tullessaan. Saksanpaimenkoiramixin, joka haluaa tehdä asioita ihmisen kanssa, ei elää yksin pihalla.
Joskus on vähän pelottavaa, miten paljon entiset omistajat ovat ehkä ehtineet vahingoittaa jonkun koiran luonnetta ja sielua. Siksi usein tarhalle kutsutaan koirankouluttaja, joka yrittää viettää aikaa koiran kanssa ja arvioida tilannetta. Tässä mitä hän sanoi minusta:
”Erittäin ystävällinen, reagoi uusiin tilanteisiin ja ihmisiin erittäin rauhallisesti ja tasapainoisesti, ei aggressiivinen. Tarvitsee sosialisointia ja tottumista kaupunkiolosuhteisiin. Tarvitsee itsehillintää tarhan olotiloissa, mutta uutena tulokkaana tarhalla se on normaalia. Tarvitsee harjoitella kontaktia ihmisen kanssa ja leikkimistä, mutta oppii nopeasti.”