Siirtynyt sateenkaarisillalle 12.2023. Hyvää matkaa!
Sitä taitaa olla jonkinlainen sanonta olemassa, että elämä on monien sattumusten summa ja ainakin minun kohdallani se näyttäisi pitävän aika hyvin paikkaansa. Alkusyksystä kävi nimittäin niin onnellisen hassusti, että satuin löytämään tieni juuri sille pihalle, missä yhdistyksen kotihoidossa olevia koiria pidetään ulkona. Sain pihaan tupsahdettuani kotihoidossa olevilta koirilta melko äänekkään tervetuloa-toivotuksen, ja hätkähdinkin tuolloin tahattomasti aikaansaamaani sirkusta melko lailla. Ensimmäinen reaktioni tilanteeseen oli perääntyä pihalta kokonaan, mutta onneksi minut huomanneet hoitajat saivat minut kiinni ennen kuin kerkesin juosta pakoon elämäni suurinta ja mahdollisesti viimeistä tilaisuutta saada uusi alku elämälläni.
Pian kiinniottamiseni jälkeen tarhan henkilökunta huomasi vatsani alla roikkuvan iso patin, joka näytti melko ikävältä. Minut vietiin pikimmiten eläinlääkäriin näytille, missä patin selvitettiin olevan napatyrä. Samanlainen tyräpatti löydettiin myös sukupuolielimeni kohdalta, mutta onneksi molemmat olivat vielä hoidettavissa ja ne leikattiin yksitellen syksyn mittaan pois.
Usein sanotaan, ettei monikaan meistä koirista oikein välitä eläinlääkäreistä, mutta minä kyllä pidin jokaisesta syksyn aikaisesta klinikkakäynnistäni mahdottoman paljon – mielipiteeseeni saattaa tosin vaikuttaa se, että minusta tuli aika pian siellä kaikkien hoitajien ja lääkäreiden suosikkipotilas: Rapsuttavia käsiä ja herkkuja riitti aina.
Nyt, kun tyrät ovat poissa, olen saanut taas terveen koiran paperit, joskin ruokintaani tulee edelleen vahtia melko tarkkaan, sillä vatsani ei saisi leikkausten jälkeen kärsiä ummetuksesta. Etenemme kuitenkin tarhalla päivä kerrallaan, ja tähän asti kaikki on sujunut mallikkaasti.
Elämäni ei totisesti ole ollut helpoimmasta päästä, mutta kaikki kohtaamani vastoinkäymiset olisivat täysin veronsa arvoisia, jos saisin vielä elämäni aika kokea, miltä tuntuu olla rakastettu perheenjäsen. Ainut joululahjatoiveeni onkin saada tietää, missä on se juuri minun ihana perheeni, minun loppuelämän kotini?