Siirtynyt sateenkaarisillalle 05/2019. Hyvää matkaa!
Minun omistajani sanoivat, että olen huono vahtikoira. En ole vihainen enkä hauku. Soittivat tarhalle ja kysyivät, voisivatko vaihtaa minut johonkin vihaiseen koiraan. Veivät minut kylän roskisten luo ja sitoivat sinne. Tarhalta ajoivat ihan heti hakemaan minut eivätkä todellakaan antaneet tälle perheelle toista koiraa. Nyt saan olla kotihoidossa ja olen kovasti kiintynyt minua hoitavaan tyttöön. Nuorena koirana haluan pitkiä lenkkejä ja leikkimistä ja paljon rakkautta.
Lisää uutisia
Joskus elämä vain ei mene niin kuin toivoisi. Minun rakas oma ihmiseni sairastui ja elämä ei etene toivotulla tavalla ja hän ei pysty enää pitämään minua, sairautensa takia.
Olemme yhdessä keskustelleet asiasta paljon ja ymmärrän hyvin, että minun täytyy löytää uusi perhe, vaikka sydämemme murtuukin.
Olen siis Rommi ja asunut nyt jo kaksi vuotta ihanan omistajani kanssa. Olemme touhunneet yhdessä vaikka ja mitä ja hän sanookin, että olen todella mahtava koira.
Olen oikea hurmuri, lempeä ja kiltti ja lähtökohtaisesti kaikkien kanssa toimeen tuleva, niin ihmiset kuin koiratkin.
Minussa taitaa olla vähän rotikkaa, ainakin näin ulkokuoreni perusteella. Olen taitava oppimaan, otan hyvin kontaktia ja namit on superjuttu. Koulutukset sujuu siis ihan mallikkaasti.
Rakastan leikkiä ja painia toisten koirien kanssa ja olenhan isokokoinen kaveri, niin painimiset ovat välillä vähän rajuja, mutta jos minulle sanoo tai kaveri inahtaa, kuuntelen heti ja leikin hellemmin.
Olen siivo sisällä ja varsin rauhallinen tapaus. Osaan olla myös pienten lasten kanssa, mutta toki jokseenkin kömpelön kroppani kanssa täytyy pikkuisten olla varovaisia, kun en aina ihan osaa kaikkea varoa.
Omaan myös hieman riistaviettiä ja heposetkin eivät ole minun ihan parhaimpia kavereita, vaan jahtaisin niitä mielelläni, eli tallikoiraksi minusta ei ihan ole. Kisut ei myöskään ihan mahdu samaan talouteen. Koirat ja ihmiset ovat minusta parhaita.
Lisää uutisia
Niin se vain on, että olen jälleen omaa kotia vailla, minusta riippumattomista syistä.
En oikein edes tiedä mitä tapahtui.
No, nyt olen hoitopaikassa ja aloitan uuden ja toivottavasti sen viimeisen ihanan oman, rakastavan kodin etsinnän. Toivon todella ihmistä, joka haluaa minut, haluaa olla kanssani aina ja ikuisesti.
Olen luonteeltani sellainen malttamaton hessuhopo.
Rakastan touhuta kaikenlaista ja ihmiset on mulle kaikki kaikessa. Pienten ihmisten perheisiin en kuitenkaan sovi, kun olen tällainen köriläs ja en osaa suhteuttaa kokoani.
Haluan myös olla ainoa koira. Ennen tulin koirien kanssa juttuun, mutta nyt en oikein enää niistä pidä. En osaa kertoa, mitä aikaisemmassa perheessä on tapahtunut ja miksi muut koirat ja varsinkin urokset on paha juttu, mutta parempi, että saisin olla ainokainen.
Sosialisoiminen olisi tietenkin tärkeä ja hieno asia, jos osaisit minua opettaa tutustumaan rauhallisesti muihin koiriin.
Paras paikka minulle olisi ihan omakotitalo tai rivitalo rauhalliselta alueelta, missä voisin olla rauhassa miettimättä muita koiria tai ei ainakaan tarvitsisi heitä niin kovin nähdä.
Lenkillä vedän vähän hihnassa, mutta alkuhöyryjen jälkeen menee jo paremmin tai jos saan kulkea pitkässä remmissä, niin ei ongelmaa laisinkaa. Tykkään römytä kaikki ojat ja puskat.
Olen välillä myös vähän malttamaton ja jos sinä haluat vaikka istahtaa kesken lenkin ja katsella maisemia, niin minusta se on ihan hirmu tylsää. Piipitän ja vikisen, saatan jopa haukkua, että mennään nyt jo. Olenhan action-miehiä.
Ihmisen kanssa olen sellainen nallekarhu ja kaikkien paras kaveri.
Osaan myös vähän temppuja, kuten istu ja sen semmoista, kunhan vain maltan ja herkut on tietty ihan parasta kaikessa.
Mitäs sanot?