Etusivu / Adoptio / Enkelit / Voltas nyk. Voltti

11.1.2022

Omistajani kuoli ja minulle ei löytynyt mitään varakotia, ei sukulaisten, ei ystävien joukosta.

Siirtynyt sateenkaarisillalle 01.2024. Hyvää matkaa!

Sellainen onni kuitenkin, että sain hoitopaikan yhden tarhan vapaaehtoisen kotoa. Joitakin koiria ei vain voi laittaa tarhalle.

Osalle koirista tarha on hyvä paikka, paljon kavereita ja hyvää ruokaa. Koirat, jotka ovat asuneet täysin hylättynä, ulkona, ketjussa, nälkäisinä, tai vaeltaneet maaseudulla. Heille tarhalla on lämmintä ja he saavat tarpeeksi ruokaa. Koirat, joilla on rohkea ja avoin luonne. He kestävät ainaista kilpailua huomiosta. Totta kai kaikki koirat stressaavat tarhan metelissä ja haluavat enemmän ihmisen huomiota. Mutta toisille tarha on parempi paikka kuin toisille.

Pennuille, sairaille ja vanhuksille tarha on terveyden kannalta vaarallinen paikka. Heikommalla immuniteetilla parvovirus hyökkää heti ja saattaa olla kohtalokas. Edes rokote ei suojaa koiraa, tarvittaisiin enemmän aikaa kun yleensä on. Aikaa levätä, syödä kunnolla, saada vähän painoa lisää, madotuksia useammankin kerran. Sitten kahdet rokotukset. Sitten koira voisi taistella tarhan pinnoilla lymyävää parvovirusta vastaan.

Sitten sellaiset koirat kuin minä. Tasapainoinen herrasmies, herkkä ja rakastava, täysin omistautunut ihmiselle. Ihmisen ajatus. Olen kohtelias ja ystävällinen kaikille koirille ja jään helposti muiden pomottajien jalkoihin. Olen herkkä ja näytän pahan mieleni, jos en saa olla ihmisen kanssa. Suren elämänmuutosta, menetettyä omaa ihmistä.

Minulla olisi jo vähän kiire löytää oma koti. Tarhan vapaaehtoinen ei voi pitää minua kauan ja minua ei haluta viedä tarhalle.

Osaan kaiken mitä koiran kuuluu osata tähän kypsään keski-ikään mennessä. Kuljen hihnassa, kuljen kaupungilla, rakastan lapsia. En ole mikään villi, sivistymätön karvanaama.

Pikkainen haaste tässä kodinetsinnässä. Koira haluttaisiin omaan kotiin mahdollisimman nopeasti, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Uuden kodin pitäisi olla se paras mahdollinen juuri sille koiralle. Siksi olen näillä sivuilla kotia etsimässä. Kotimaassani Liettuassa minunlaiseni isot koirat asuvat usein ulkona. Olen hieno saksanpaimenkoiramix, joten ihan varmasti minulle tarjottaisiin hienosti rakennettua ulkotarhaa, jossa on uusi koirankoppi. Tarhan ihmiset ja eläinsuojelijat ovat avoimessa sodassa ulkokoirien elämää vastaan. Koiraa ei anneta ulkoeläimeksi. Yhteiskunta on jo valmis hyväksymään tämän taistelun, vähitellen. Suomalaiset ovat auttaneet tässä asiassa todella paljon. Kun yhteistyötarhat julkaisevat kuvia Suomeen matkustaneista koirista ja iso koira asuu todellakin sisätiloissa, ihmisen parhaana ystävänä, niin tarhat ovat saaneet uuden aseen taistellessaan asenteita vastaan. ”Katsokaa, Suomessa koira kuin koira asuu sisätiloissa”. ”Emme halua tyytyä kakkosvaihtoehtoon uuden kodin valinnassa. Meidän koiramme ansaitsevat hyvän ja parhaan mahdollisen elämän, ei sen vähempää.”