Päivitys kotihoidosta 27.10.2022
Yhdistyksen vapaaehtoiset kävivät tarhalla kesällä ja tapasivat minut. Minua ujostutti ihan kauheasti. Yksi vapaaehtoisista päätti, että saisin tulla hänen luokseen kotihoitoon reipastumaan ja opettelemaan kotikoiran tapoja. Niinpä saavuin Suomeen 1.10.2022.
Olenkin reipastunut tämän muutaman viikon aikana tosi paljon. Lähden mielelläni ulos ja annan pukea valjaat nätisti. Aluksi minut piti kantaa lenkille, mutta nyt jo kävelen hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Teen myös kaikki tarpeeni ulos. Liikunta onkin tehnyt minulle hyvää, sillä olen laihtunut. Olin vähän pullean puoleinen Suomeen saapuessani.
Kotihoitajan kissat ovat minulle kuin ilmaa. Murahdan kyllä, jos yrittävät tulla ruokakipolle. Talon yhden koiran kanssa olen jopa vähän alkanut leikkiäkin. Syliin ottamista vielä vähän väistelen mutta annan ottaa enkä ollenkaan murise tai muuta. Vähän olen jo alkanut vahtia ohikulkijoita ja ääntelemään ilosta, kun kotihoitajani tulee kotiin.
Uskon, että olisin nyt valmis uuteen loppuelämän kotiin. Olisiko sinulla tarjota minulle sellainen? Minua voi tulla katsomaan kotihoitajani luokse.
Tarhalla ollessani
Olen päätynyt tänne tarhalle iäkkään omistajani menehdyttyä. Siitä on jo aivan liian kauan, sillä se tapahtui tammikuussa 2021. Minulla oli täällä kiltti koirakaveri seuranani, mutta hän sai jo aikaa sitten oman kodin Suomesta. Niinpä olen ollut hieman yksinäinen. Hoitajani toivovatkin kovasti, että myös minä löytäisin pian rakastavan loppuelämäni kodin sieltä Suomesta, kun täällä minusta ei kukaan ole ollut kiinnostunut.
Minulla ei ole ollut monia ihmiskontakteja elämäni aikana, joten tänne tarhalle tultuani olin todella pelokas ja varautunut kaikkia kohtaan. En luottanut keneenkään. Nyt olen pikku hiljaa alkanut huomaamaan, että hoitajani ovat kilttejä, ja tahtovat minulle vain hyvää. Niinpä annan heidän nykyisin ottaa minut jo syliin, ja jopa kynsien leikkuu onnistui turvallisessa sylissä ollessani.
Unelmoin rauhallisesta kodista kaukana kaupungin vilinästä. Siellä voisi olla rauhallinen ja kiltti koirakaveri odottamassa. Uskon, että saisin tällaiselta kaverilta lisää itseluottamusta ja rohkeutta. Myös kissojen kanssa pärjään. Mutta ennen kaikkea tarvitsen ihmisen, jolla on kokemusta minunlaisestani ujosta kaverista. Tarvitsen paljon rakkautta ja kärsivällisyyttä mm. hihnassa kulkemisen opetteluun.
Pääsisinpä jo täältä tarhalta omaan rakastavaan kotiin ja pehmoiseen petiin. Käythän täyttämässä adoptiohakemuksen, jos voisit tarjota minulle sen. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.