Etusivu / Adoptio / Enkelit / Tufiukas nyk. Jäbä

4.4.2022

Olen ystävällinen, rauhallinen, kiltti koira. Olen päässyt tarhalta kotihoitoon.
Kissoja jahtaan ja se taitaa olla ainoa paheeni.

Siirtynyt sateenkaarisillalle 2020. Hyvää matkaa!

Olen elänyt maaseudun pikkukaupungissa ketjussa kiinni koirankopissa. Kun pääsin karkaamaan, niin juoksin tosi iloisena ympäri kyliä. No, niin se vain kävi, että eräänä päivänä tulin takaisin kotiin loukkaantuneena. Auto oli varmaan tönäissyt minua. Omistajani vain laittoivat minut takaisin ketjuun kiinni, vaikka olin loukkaantunut. Jatkoin karkailua, kun se elämä ketjussa on niin hurjan tylsää. Ihmiset alkoivat soitella viranomaisille, että kylillä juoksee ontuva koira.
Kun viranomaiset veivät minut omistajien luo, ne sanoivat, että ei me tuota koiraa tarvita. Niin päädyin tarhalle.
Se oli varmaan ihan hyvä. Minulle tehtiin iso leikkaus jalkaan ja nyt se on kuin uusi. Jalka oli vähän ehtinyt luutua väärään asentoon ja liikkumistani helpotettiin poistamalla luutunutta nivelen päätä.

Lisää uutisia

Minä olen jo kovin reipas pikkukaveri. Välillä elämä on hieman vakavaa, mutta kyllä se tästä pikku hiljaa. Olen hurjan kiltti koira, mutta kissat eivät ole parhaita kavereitani, vaikka kotihoidossa heidän kanssa asunkin.
Minulla on joku menneisyyden mörkö noussut esiin, kun lenkillä ohikulkeville ihmisille pitää varmuuden vuoksi hieman murahtaa ja varsinkin, jos heillä on jotain tummaa päällä. Ikinä ei voi tietää, jos ne hyökkäävät vaikka päälle, vai mitä!

Lisää uutisia

Tämäpäs oli superjännää. Meidät pakattiin autoon kahden muun koiran kanssa ja sanoivat, että tämä on uuden elämämme alku. Matka oli hirmu pitkä, mutta lopulta pääsimme uuteen kotimaahamme Suomeen.
Täällä on kaikkea hirmu mielenkiintoista ja paljon uusia hajuja ja juttuja. Minä pääsin kotihotelliin ja kehuivat, että olen todella suloinen ja kiva pieni koira. Minua tämä vaihto entisestä paikastani ei juurikaan stressannut, vaan oli hauskaa tavata uusia ihmisiä ja eläimiä. Kissa oli vähän pelottava ja yritin sitä hieman komentaa, mutta se ei kuunnellut.
Sanoivat, että olen ihan eri koira kuin Liettuassa. Olen aktiivinen, todella kiltti, haluan leikkiä kokoajan ja pallot ovatkin ihan parhaita. En pelkää mitään ja lapsistakin tykkään kovasti. Tapasin yhden tytön ja kiipesin heti hänen syliin ja sain rapsutuksia. Kotihotellista sanoivat, että sopisin ihan mihin tahansa perheeseen.

Sitä vähän pelästyin, kun ulko-ovi avattiin ja olin tietty sisällä vapaana. Menin heti iloisesti ovea kohti katsomaan, kuka sieltä tulee ja yksi ihmisistä laittoin nopeasti jalan minun ja oven väliin, pelästyi varmaan etten karkaisi, mutta minä pelästyinkin enemmän ja luulin että hän potkaisee. Vanhat muistot tulivat jostain esiin ja puolustauduin nopeasti. Olivat kovin pahoillaan, etteivät ymmärtäneet, että voisin pelästyä tuollaista asiaan ja sitten yhdessä juteltiin, halailtiin ja pusuteltiin. Kaikki oli siis hyvin. Pelästyimme vain molemmin puolin.
Minun uuden kodin on hyvä tietää, että voin pelästyä, jos jalka tulee nopeasti minua kohti.

Mutta pakko myöntää, että tämä uusi elämä on kyllä superkivaa. Saan paljon ruokaa, herkkuja ja rapsutuksia. On kiva tutkiskella maailmaa yhdessä ihmisen ja muiden koirien kanssa.