Ciuciu

Olen saanut oman kodin 12.2024 ♥

Kuulumisia kotihoidosta 11.11.2024

Mä olen nyt ollut Suomessa kaksi viikkoa. Minusta on kovaa vauhtia tulossa ihan mahtavan hyvä kotikoira! Olen sisäsiisti ja nukun yöt rauhallisesti omassa pesässäni tuhisten. Aamulla ihmisten noustessa tervehdin heitä häntääni villisti heiluttaen ja hennosti suukotellen. Olen aika kova pussailemaan! Oma pesäni on edelleen turvapaikkani. Olen rentoutunut niin, että nukkuessani kuorsaan yllättävän kovaäänisesti tyytyväisyyttäni.

Olen viettänyt erimittaisia aikoja yksin ihmisten käydessä töissä ja kaupassa, ja yksinolot ovat aina menneet mainiosti. Kotihoitopaikkani sijaitsee kerrostalossa ja olen sopeutunut tänne mainiosti. Osaan käyttää hissiä (en ylety painamaan nappuloita) ulos mennessämme ja rapussa osaan odottaa kiltisti oven avaamista. En säiky kolisevaa hissiä tai muita rapusta kuuluvia ääniä. Vieraat ihmiset ovat mielestäni vielä aika jännittäviä, eiväthän nämä kotihoitajatkaan ole vielä tuttuja minulle! Omasta pesästäni on kuitenkin turvallista tarkkailla maailmaa.

Ulkoilu on vielä jännittävää ja se on tapahtunut pihapiirissä. Tutuilla kulmilla haistelen paljon ja välillä innostun vähän juoksemaankin. Häntäni on jo kauniisti pystyssä eikä syvällä koipien välissä ulos mennessä. Asumme aika vilkkaalla alueella ja välillä saattaa esimerkiksi auto minut yllättää, mutta pääasiassa tutustun maailmaan korvat pystyssä rohkeasti haistellen.

Kotihoitajani on edelleen sitä mieltä, että olen ihan loistava tyttö. Yksi muutos ollaan huomattu: en välttämättä tarvitse koirakaveria sinne omaan kotiin. Täällä on sellainen, mutten ole hänestä kauheasti välittänyt. Mitä välillä ohimennen nuuskutellaan. Tukeudun tarpeen tullen ihmiseen ja tarvitsenkin sellaisen ihmisen, jonka toiveena työpäivän jälkeen olisi käpertyä Ciuciun viekkuun katsomaan telkkaria ja rapsutuksia antamaan. Jos jossain olisi ihminen, jota ei kiinnosta sporttipupuilu tai maailman kiertäminen 70 päivässä niin täällä olisi sinun koirasi, innokkaana muuttamaan omaan kotiin. Tarvitsen vain kolmen R-kirjaimen kombon: rakkautta, ruokaa ja rapsutuksia.

Kuulumisia kotihoidosta 28.10.2024

Moi. Jäin yhden vapaaehtoisen mieleen syksyn tarhamatkoilla enkä lähtenyt pois kulumallakaan. Olin sellainen jatkuvasti kiusaava ajatus. Hän päätti, että saan tulla heidän kotiinsa etsimään sitä lopullista omaa paikkaani ja täällä sitä ollaan. Minulla on mukava oma aitaus ja pieni laatikko, jonka suojissa saan nukkua stressiä ja univajettani pois. Elämä on vielä aika jännittävää, mutta edistyn valtavin harppauksin. Saan täältä omasta turvapaikastani käsin haistella ja maistella kotikoiran elämää.

Olen sellainen ihmisten koira. Iloinen huomion keskipiste. Arvatkaas vaan, kuka tuli toisena kotihoitoaamunaan häntä heiluen vastaan? No minäpä minä! Olen ollut alusta asti sisäsiisti ja kuljen sylikyydillä hissin avulla ulkoilemaan. Uskallan kävellä rapussa ulko-ovelle ja vessakäynnin jälkeen takaisin hissiin. Tykkään napostella herkkuja ja saada rapsutuksia. Suhtaudun ihmisiin avoimen uteliaasti. Kotihoitajan mielestä olen tosi mutkaton tyttö, jonka on vain saatava omassa tahdissaan tutustua maailman menoon. En ole vaikea tai arvaamaton, vain hieman lukossa. Kanssani ei tarvitse osata mitään kommervenkkejä tai poppaskonsteja, tarvitsee vain olla läsnä ja kasvattaa luottamustani ihmiseen.

Minua saa tulla tapaamaan kotihoitopaikkaani Espooseen. ♥

Kuulumisia tarhalta 15.10.2024

Ciao Ciao, täällä tääs CiuCiu ja athsii! Täällä tarhalla alkaa olla jo vähän vilpakkaa, mutta sydäntäni lämmitti viime viikonloppuna saamani huomio, kun joukko suomalaisia vapaaehtoisia tuli viettämään Mažas Draugas: Gyvūnų prieglauda – koiratarhan 10-vuotissyntymäpäiviä. Me koirat saimme jokainen omat tassunmuotoiset muffinsit! Vapaaehtoiset huomasivat minut, vaikka tarhalla vietän omaa vaatomatonta hiljaiselämääni. Usea suomalainen vapaaehtoinen kuitenkin ehti viettää kiireetöntä aikaa kanssani. Pääsin pois tarhan melusta nauttimaan huomiosta ja herkuista. Tärkeimmät minusta tehdyt huomiot tällä tarhamatkalla olivat sellaiset, että vaikka olen arka ja pelokas, en kuitenkaan osoita minkäänlaisia puolustautumisen merkkejä, vaan itseasiassa otan omalla hiljaisella ja herkällä tyylilläni kontaktia ihmiseen. Monen vapaahtoisen mukaan minä edustan juuri sellaista koiraa, joka on kuin suolapatsas tarhalla, mutta sulaa ja reipastuu nopeasti rauhaisissa kotioloissa. Mitään rokkistaraa minusta tuskin tulee, mutta hillitty ja seurallinen kanssakulkija, joka ei hötkyile. Tukeudun voimakkaasti ihmiseen. Olisipa ihana päästä oman ihmisen tai perheen huomion kohteeksi ja arjen kaveriksi. Katsohan uudet minusta tehdyt videot! ♥

Kuulumisia tarhalta 8.5.2024

Ciuciu! Nimeni on ihan kuin pieni tervehdys tai vahingossa ilmoille päässyt aivastus. Tai melkein kuin viime vuoden Euroviisu-kipale. Cha Cha Chan sijaan voisi ihan hyvin laulaa Ciu Ciu Ciu. Aika hauska eikös vain? Käykää katsomassa uudet videoni: niistä huomaa, miten olen oppinut nimeni ja reagoin siihen. Elämässäni tähän mennessä on ollut rajallisesti iloja, mutta viime aikoina olen uskaltautunut tarttumaan niistä pienimpiin. Uskon vakaasti siihen, että minua odottaa ihana oma ihmiseni siellä Suomessa. Sinä et vain ole löytänyt tänne minun sivuilleni vielä! Paitsi ehkä nyt? Meissä hiljaisissa ja huomaamattomissakin on valtavasti voimaa ja rakkautta sisällämme.

18.1.2024

Varovainen tervehdys. Olen herkkäsieluinen ja sievä Ciuciu. Minut on pelastettu heinäkuussa 2023 Pasvalysista erään vanhan miehen kotoa. Mies oli jo iäkäs ja kovin ystävällinen, mutta valitettavasti hänen koirilleen tarjoamat tilat ja elinolosuhteet olivat kurjat. Minä ja 12 ystävääni emme olisi voineet voida hyvin näissä olosuhteissa, joten meistä seitsemän pelastettiin tänne tarhalle. Olimme kurjassa kunnossa: pelokkaita pieniä koiria täynnä kirppuja. Osassa meistä oli jopa haavoja.

Isäntäni ei olisi halunnut luopua minusta. Hän piti minua erillään muista koirista ja kävi luonani kerran pari päivässä. Saatoin välillä nähdä ohimennen ystävääni Flikaa, mutta muuten vietin aikani yksin. Mazas Draugasin ja Pet Rescuen vapaaehtoiset onnistuivat onnekseni kääntämään vanhan isännän pään ja myös minut napattiin mukaan.

Olisi ihme, jos ei tällainen menneisyys olisi ravisuttanut herkkää mieltäni. Laumaeläimen eristäminen ja huomiotta jättäminen on mitä surullisin kohtalo. Pelkään vieraita ihmisiä, mutta koirien kanssa olen hyvin ystävällinen ja leikkisäkin. Voidaan siis ajatella, että olen ehkä pentuna saanut nauttia jonkinlaisesta koirakontaktista, sillä osaan toimia muiden kaltaisteni kanssa taitavasti. Saattaisin tulevassa kodissa hyötyä toisen koiran avoimesta läsnäolosta.

Etsin kotia, josta löytyisi ämpärikaupalla kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja rakkautta minulle. Tarvitsen sellaisen ihmisen, joka on valmis keräämään palasia minusta ja tukemaan kasvuani ehyeksi kotikoiraksi. Mitään juhlien keskipistettä minusta ei luultavasti tule ja on oletettavaa, että ujous tulee pysymään osana minua lopun elämääni. Oikean ihmisen kanssa minussa on ainesta mitä uskollisimmaksi ystäväksi ja rakastavimmaksi elämänkumppaniksi. Olisitko sinä minun Tuittuni? ♥

Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.

Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.