Adoptioinfo

Etusivu / Adoptio / Adoptioinfo

Minustako kodittoman koiran paras ystävä?

Avaamalla kotisi sekä sydämesi rescuekoiralle, olet koiranomistajan lisäksi myös eläinsuojelija. Ilman sinua tuo koira jäisi tarhalle, eikä vapauttaisi paikkaa jollekin toiselle kodittomalle.

Vaikka kodin antaminen sitä tarvitsevalle onkin hyvin palkitsevaa, haluamme sinun olevan tietoinen myös siihen liittyvistä haasteista. Sinun täytyy muistaa olla hyvin kärsivällinen ja antaa teille molemmille aikaa sopeutua. Muista varautua myös yllätyksiin.

Luethan nämä perusasiat sekä koiran sivulla olevat liitteet, ennen kuin täytät “Adoptiohakemus” – kaavakkeen.

”Rescuekoiran kanssa arki on erilaista, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Se koti, jonka tarjosin koiralle, on oikeastaan koti jonka koira loi minulle.”

(Eräs koiranomistajamme)

Perussäännöt

Jotta adoptio olisi turvallista meille, teille ja koiralle, meillä on muutamia kokemuksen sanelemia sääntöjä, joista yritämme pitää kiinni.

Alle 22-vuotias koiranomistaja

Toimintamme alkupuolella moni nuori aikuinen antoi kodin koirillemme ja he ovat olleet aivan ihania omistajia. Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta ja valitettavan moni koira on joutunut etsimään uutta kotia nuoren omistajan muuttuneen elämäntilanteen takia. Tästä syystä alaikärajamme on pääsääntöisesti 22 vuotta.

Nuorten aikuisten hakemuksissa arvostamme koirakokemusta, vakiintunutta elämäntilannetta sekä tukijoukkojen olemassaoloa. 

Seniori-ikäiset koiranomistajat

Koiran omistamiselle ei ole yläikärajaa, kunhan pystyt arvioimaan rehellisesti oman terveydentilasi. Sinulla olisi hyvä olla myös luotettavat tukijoukot sekä pieni hätävara tyynyn alla – koiran omistajan pitää osata varautua myös sen sairastumiseen ja mahdollisiin eläinlääkärikuluihin.

Koira tuo kuitenkin paljon iloa ikäihmisten elämään, joten älä epäröi jättää hakemusta. Tarhoillamme on paljon pieniä seniorikoiria, jotka kaipaavat omaa kainaloa johon käpertyä. On kuitenkin hyvä muistaa, että iästään huolimatta hekin tarvitsevat opastusta uudessa elämässään.

Perhe

Pet Rescue Finlandin kautta on saapunut koiria mitä erilaisimpiin suomalaisperheisiin. Tärkeintä on kuitenkin se, että koko perhe on samaa mieltä koiran hankinnasta. Ethän siis unohda kertoa puolisollesi adoptiohakemuksen jättämisestä, sillä koiran mukana tulevat haasteet täytyy haluta ratkaista yhdessä.

Lapsiperheet

Emme valitettavasti pääsääntöisesti luovuta koiria perheisiin, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Rescuekoira voi alkaa ärhentelemään, puremaan tai pelkäämään lapsia, emmekä tietenkään halua koiran joutuvan enää vaihtamaan kotia. Koiramme ovat kokeneet kovia, joten haluamme löytää heille kaikkien kannalta mahdollisimman turvalliset ja stressittömät kodit.

Kotisi

Sinun kotisi voi olla iso tai pieni, kaupungissa tai maaseudulla ja kerrostalo tai omakotitalo. Vain sillä on merkitystä, että kodista löytyy paljon rakkautta sekä kärsivällisyyttä.

Kaupunkiolot ovat koiralle usein ylimääräinen stressitekijä, mutta sitä katsotaan jokaisen koiran kohdalla aina erikseen. Yksi asia on kuitenkin selvä – koiria ei luovuteta elämään itsekseen ulkona. Koiriamme on hyljeksitty koko heidän elämänsä ajan, joten nyt he ansaitsevat elää sisätiloissa oman perheensä kanssa.

Entäs ne raha-asiat?

Ethän unohda, etteivät rescuekoiran kulut rajoitu pelkkään Pet Rescue Finlandille maksettavaan kulukorvaukseen. Koiran uuden omistajan tulee ymmärtää, että kulukorvaus on  koiran terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kuluissa vasta alkua. Esimerkiksi koiran hampaat vaativat hoitoa, johon menee helposti monia satoja euroja. 

Ennen tarhalle tuloa koirat ovat monesti pysytelleet hengissä pelkillä perunankuorilla. Huonot elinolot voivat olla syynä yllättäville terveysongelmille ja voi löytyä piileviä sairauksia, joita ei olla tarhaoloissa huomattu.
Varauduthan siis myös hoitamaan mahdollisia terveyshaasteita koiran kotiuduttua.
Mahdollisten terveysongelmien lisäksi rahaa kuluu muun muassa laadukkaaseen ruokaan sekä kouluttamiseen. 

Rescuetoiminta on yhteistyötä. Tarhojen ihanat työntekijät pelastavat koiran ja hoitavat koiran akuutit terveysongelmat. Me yhdistyksenä taas hoidamme tautitestit sekä matka-asiakirjat. Lopulta sinä adoptoijana pääset viemään uuden perheenjäsenesi kokeneille eläinlääkäreille Suomessa, jotta he pääsevät tutkimaan koiran mahdolliset piilevät vammat sekä kivut. Sinun tehtäväsi on myös opastaa koiraasi kotikoiran elämässä.

Adoptioprosessi

Tätä tekstiä lukiessasi olet jo eksynyt sivuillemme ja rakastunut yhteen ihanista koiristamme. Muistathan kuitenkin koirakuumeenkin keskellä lukea kaikki koiran sivuilla olevat tietoiskut. Täytä vasta sen jälkeen Adoptiohakemus – kaavake

Voit toki ottaa meihin yhteyttä ensin muutakin kautta, mutta vasta kaavakkeen täyttämisen jälkeen otamme hakemuksesi tosissamme. Itse kaavakkeen täyttäminen ei kuitenkaan vielä sido sinua mihinkään. 

Muistathan kertoa kaavakkeessa mahdollisimman paljon itsestäsi sekä perheestäsi, jotta osaamme arvioida, olisiko juuri teidän perheenne sopivin haluamannelle koiralle.

Kun olet lähettänyt meille hakemuksesi, luemme sen huolella ja vastaamme siihen sähköpostitse. Jos vastausta ei rupea kuulumaan, muistathan tarkistaa myös roskapostisi. Sivuillamme olevat koirat saavat noin 5-20 hakemusta.

Pet Rescue Finlandilla on iso tiimi miettimässä mitkä koirat olisivat sopivimpia millekin perheelle. Tiimiin kuuluvat koiravaraajat sekä ne tarhan työntekijät, jotka ovat pitäneet huolta tuosta kyseisestä koirasta. He tuntevat koirat ehdottomasti parhaiten, vaikkei koirien todellinen luonne aina tulekaan täysin esille stressaavassa tarhaympäristössä.

Tästäkin huolimatta oikean perheen valitseminen on välillä todella vaikeaa. Teemme kuitenkin tiimimme kanssa aina kaikkemme, jotta oikea koira pääsisi oikean perheen luo. Koiravaraajiltamme löytyy monen vuoden kokemus rescuekoirista ja he ovat onnistuneesti kotiuttaneet jo satoja koiria.

Valitsemme kaavakkeiden joukosta koiralle sopivimmat perheet, jota seuraa puhelinhaastattelu koiravaraajamme kanssa.

Koko toimintamme peruspilareihin kuuluu luottamus. Luotamme rehellisyyteesi sekä siihen, että olet hyvä koiranomistaja ja teet parhaasi koirasi eteen. Haastatteluun ei kuulu kotikäyntiä tai kuulustelua pankkitilisi saldosta sekä menneisyyden virheistä.

Luottamalla sinuun otamme riskin, etteivät kaikki asiat aina suju odotetusti. Samalla pyydämme sinulta rehellisyyttä adoptiokaavakkeessasi sekä haastattelun aikana. Kukaan meistä ei ole täydellinen, joten sinunkaan ei tarvitse teeskennellä sellaista ottaessamme sinuun yhteyttä.

Kun koiralle on löytynyt sopiva perhe ja he vahvistavat adoption, tulee heille maksettavaksi koiran kulukorvaus. Korvauksen suorittamisen jälkeen alamme valmistella koiraa kotimatkaa varten.

Adoptioperhe saa lisätietoa koiran tautitesteistä sekä kotiuttamisesta. Mikäli koiran testeissä tai tutkimuksissa tulee ilmi sairauksia tai muita terveysongelmia, koiran varauksen voi aina peruuttaa. Tällöin myös koko kulukorvaus palautetaan. Jos perhe taas haluaa varauksen jälkeen peruuttaa koiran adoption muista kuin koiran terveydellisestä syistä, kulukorvauksesta palautetaan 290 €.

Koirakuljetuksemme tuovat koiria Suomeen kerran kuukaudessa.
Mikäli terveystarkastuksessa ei siis löydy mitään yllätyksiä, koira pääsee uuteen kotiinsa noin 1-3 kuukauden kuluttua varauksesta.

Mikäli perhe joutuu odottamaan koiraansa pidempään, pyrimme lähettämään heille koiran kuulumisia kuvien tai videoiden avulla.
Tarhan työntekijät ovat hyvin kiireisiä, mutta haluamme siitäkin huolimatta pitää huolta myös teistä ihanista adoptioperheistä – ilman teitä emme saisi pelastettua yhtäkään koiraa. Jos siis haluat lisätietoja tai videoita tulevasta koirastasi, ota meihin rohkeasti yhteyttä!

Jokaisesta koirasta tehdään erillinen luovutussopimus ja se allekirjoitetaan sähköisesti ennen eläimen luovutusta. Allekirjoituspyyntö tulee erillisenä sähköpostina palvelun tarjoajalta (Visma Sign).

Kun koira noudetaan joko pääkaupunkiseudulta tai mahdollisesta kotihoitopaikastaan, tulee adoptoijan todistaa henkilöllisyytensä.
Koirat luovutetaan aina samassa paikassa ja etukäteen sovittuna aikana. Meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta tuoda koiria omistajiensa luo tai luovuttaa niitä muissa paikoissa. Meille tärkeintä on koiran turvallisuus sekä hyvinvointi.

Pet Rescue Finlandilla on myös oikeus purkaa sopimus,  mikäli ilmi tulleet asiat eivät puolla koiran luovuttamista kyseiseen talouteen. Jos siis esimerkiksi tulet noutamaan koiraasi humalassa, meillä on oikeus olla luovuttamatta koiraa sinulle.

Kulukorvaus

Rescuekoiran hintaa kutsutaan kulukorvaukseksi, koska yhdistyksen tarkoituksena ei ole myydä koiria tai tehdä niillä voittoa. Hinta koostuu siis pelkästään Suomeen tulevan koiran kuluista. Emme myöskään maksa yhteistyötarhoillemme koirista, vaan rahat menevät koiriemme eläinlääkärikuluihin.

  • Koiran kulukorvaus on 620 €.
  • Seniori- ja kodinvaihtaseniorin kulukorvaus (arvioitu ikä yli 7-vuotta) on 390 €
  • Kodinvaihtajan kulukorvaus (arvioitu ikä alle 7-vuotta) on 450 €.
  • Erityisadoptiokoiran kulukorvaus on 390 €.

Liettuasta Suomeen matkaavan tarhakoiran kulukorvaus pitää sisällään:

  • koiran tunnistusmerkinnän eli mikrosirun
  • kaksi raivotautirokotusta
  • kaksi yhdistelmärokotusta (maksatulehdus, penikkatauti, parvo & leptospiroosi)
  • steriloinnin/ kastroinnin.  Kaikki Suomeen tulevat koiramme leikataan.
  • ekinokokkoosimadotuksen sekä ulkoloishäädön
  • eläinlääkärin tarkastuksen
  • EU-lemmikkipassin
  • tautitestaukset kahdeksan eri sairauden varalta:
    • sydänmato (d. immitus), ihomato (d. repens), ehrlichioosi, anaplasmoosi, borrelioosi sekä babesioosi. Leishmania pistokokein & giardia-testi.
  • yleisverikokeen kaikille (yli 6-vuotiailta koirilta tarkastetaan myös maksa- ja munuaisarvot, glukoosi sekä valkuaisarvot)
  • kotiin koiran mukana saatavan ekinokokkoosi-lääkkeen (matolääke)
  • koiran merkinnän turvasiru.fi -palveluun (koiran saavuttua Suomeen)
  • koiran kuljetuksen maateitse Liettuasta Suomeen (pääkaupunkiseutu)
  • Traces-asiakirjan koiran kaupallisen tuonnin sääntöjen mukaisesti
  • sterilointiprojekteissa leikattavan yhden koiran steriloinnin
  • koiralle sopivat Design Dog-jarruvaljaat heijastimilla (valmistettu Suomessa) ja hihnan

Kennelyskärokotteen saatavuus on ollut Liettuassa huonoa. Koirat rokotetaan, jos rokotetta on saatavilla.

Mitä tarkoittaa vastuullinen tuonti?


Steriloinnit

Hylättyjen koirien ongelma ei katoa, vaikka toisimme rekkalasteittan rescueita Suomeen. Ongelman ratkaisemiseksi pitää siis tehdä muutakin. 

Koirien steriloiminen sekä kastroiminen on eettisesti tehokkain tapa vähentää vahinkopentujen määrää. Se on myös keino vaikuttaa siihen, että jokainen syntyvä koira olisi suunniteltu ja odotettu perheenjäsen. 

Olemme järjestäneet vuosina 2020 – 2022 viisi koirien ja kissojen sterilointiprojektia Pasvalyksen alueella, Liettuan maaseudulla. Projektit on tehty yhteistyössä paikallisen Mazas Draugas -yhdistyksen kanssa. Lisäksi ruotsalainen Baltic Animal Care -yhdistys on osallistunut projektien rahoittamiseen. Jokaisen 2-3 päiväisen projektin aikana on leikattu noin 150 koiraa sekä kissaa.

Jatkamme projekteja Liettuan maaseudulla 2-3 kertaa vuodessa. 

Riskit

Pyrimme toiminnallamme minimoimaan rescuekoirien maahantuontiin liittyviä riskejä:

  • Kaikki kauttamme tulevat koirat tuodaan Suomeen Ruokaviraston kaupallisen toiminnan maahantuontimääräyksiä noudattaen.
  • Yhdistyksemme on ilmoitettu Aluehallintovirastoon lailliseksi eläintenpitäjäksi / välittäjäksi. 
  • Pet Rescue Finland rekisteröi eläinten tuonnin Euroopan Unionin Traces NT- järjestelmään. 
  • Noudatamme Responsible Rescue – sitoumuksen kriteerejä (www.responsiblerescue.fi)
  • Koirat rekisteröidään Suomessa Turvasiru.fi palveluun.
  • Koirat saavat yhdistelmärokotukset ja raivotautirokotukset vähintään kahteen kertaan. Lisäksi viimeisestä rokotuksesta täytyy olla kulunut noin kuukausi, ennen kuin koira pääsee Suomeen. 
  • Koirat ovat yli 5-6 kk vanhoja ja steriloituja / kastroituja ennen Suomeen tuloa. Emme tuo sitä nuorempia pentuja Suomeen, sillä pennuille ei ole nuoren iän vuoksi ehditty tehdä tarpeeksi kattavaa rokotesuojaa virustauteja ja raivotautia vastaan. 

Seniorikoirat (arvioitu ikä yli 7 v.)

Seniorikoirat ovat mitä ihanampia perheenjäseniä ja kiitollisia niin vähästä – kunnon levosta, pikkulenkeistä, rapsutuksista ja nameista. Mikään ei ole palkitsevampaa, kuin tarjota seniorikoiralle hänen ansaitsemansa loppuelämä ihmisen parhaana ystävänä. Muista kuitenkin, että seniorikoiran adoptointi on vastuullinen asia.

Kukaan ei tiedä kuinka paljon elämää heillä on jäljellä – viikkoja, kuukausia, vuosia?
Seniorikoirilla voi olla piileviä sairauksia joita tarhan olosuhteissa ei huomata.
Kukaan ei tiedä tarkkaan, kuinka vanha tarhalle joutunut seniorikoira on.

Seniorikoiran hoitoon voi mennä enemmän rahaa kuin nuoren koiran hoitoon. Usein tarvitaan kipulääkitystä, erikoisruokavaliota, ravintolisiä. Yleisiä seniorikoiran terveyshaasteita ovat sydänviat, munuaisen ja maksan vajaatoiminnat, nivelrikot, vanhat vammat, kasvaimet, erittäin huonot hampaat.

Liettun tarhoilla on, valitettavasti, todella huonokuntoisia seniorikoiria. Yritämme parhaamme siinä, että adoptioon tulisi seniorikoiria, jotka pystyvät vielä nauttimaan kotielämästä Suomessa ja joille pystytään turvallisesti tekemään hammashuoltoa ja muita toimenpiteitä. Ymmärrätte kuitenkin, että koirat ovat eläviä olentoja ja tänään hyväkuntoinen seniori voi olla jo kuukauden kuluttua sairas, varsinkin kun seniorien tarkka syntymävuosi on vain arvio. Usein piileviä terveysongelmia tulee esille vasta siinä vaiheessa, kun koiraa valmistellaan matkaa varten tai sitten terveydentilaan tulee yhtäkkiä muutoksia. Siksi seniorikoirien adoptioperheillä tulisi olla ylimääräinen annos kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.

Harkitsethan tarkkaan pystytkö selviämään ikävistäkin yllätyksistä, joita seniorikoiran kunto voi tuoda tullessaan? Jos vastaus on kyllä, mikään ei ole palkitsevampaa, kuin tarjota seniorikoiralle hänen ansaitsemansa loppuelämä ihmisen parhaana ystävänä.

Koiran taudit

Ulkomainen tuontikoira voi olla riski. Voit tutustua aiheeseen Ruokaviraston sivuilla:

https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/eu-maat-norja-ja-sveitsi/elaimet/koirat-kissat-ja-fretit/tuontikoira-voi-olla-riski/

Vastuulliset rescueyhdistykset tekevät paljon työtä näiden riskien vähentämiseksi. Tärkeintä on se, että me yhdistyksenä tiedämme omien rescuekoiriemme kotimaan tautitilanteen ja osaamme kertoa siitä adoptioperheille. Liettuassa ei ole virallisia tilastoja koirien taudeista, mutta koska olemme toimintamme alusta alkaen (vuodesta 2016) lähtien testanneet kaikki kauttamme tulevat koirat, ovat omat tilastomme todella kattavat. Lakisääteisesti tärkeimpiä vahdittavia asioita ovat ekinokokkoosi ja raivotauti.

Ekinokokkoosi on todella vaarallinen ja ikävä heisimadon levittämä tauti, jota ei esiinny Suomessa. Suomi on yksi harvoja maita, joka on onnistunut pitämään heisimatotilanteen kurissa. Liettuassa tilanne on huonompi. Suomeen tulevien koirien heisimatolääkitystä valvoo virkaeläinlääkäri ja matolääkityksestä tulee merkintä koiran EU-passiin. Sen lisäksi annamme adoptioperheille mukaan matolääkkeen, joka annetaan koiralle vielä Suomen puolella viikon sisällä maahantulosta. 

Huhtikuusta 2021 alkaen Liettua on virallisesti raivotautivapaa maa, kuten Suomi. Raivotautia ei ole todettu Liettuassa ollenkaan villieläimillä vuodesta 2016 alkaen (poikkeus vuosi 2018) sekä lemmikkieläimillä vuodesta 2013 lähtien. Vuodesta 2006 lähtien Liettuassa lentolevitetään syöttirokotteita villieläimille kaksi kertaa vuodessa. Joka vuosi tutkitaan yli 600 villieläintä raivotaudin varalta. 

Vuosina 2019 – 2020 tutkimme koirien raivotaudin vasta-aineita ja vuoden 2020 aikana kulukorvaukseen sisältyi raivotaudin vasta-aineiden tulokset. Rokotamme koirat yhä kahteen kertaan raivotaudin osalta, mutta raivotaudin vasta-aineiden tekeminen jokaiselle koiralle ei ole enää ajankohtaista, sillä Liettua on virallisesti vapaa raivotaudista. Teemme vasta-ainetestejä pistokokein.

Muiden tautien ja loisten osalta koiriemme kotimaa Liettua sijaitsee lähellä Suomea, joten ilmasto, taudit sekä loiset ovat melko lailla samanlaisia. Oikeastaan ainoa hälyttävä asia Liettuan koirissa on ollut koiran ihomato eli dirofilaria repens-loinen, joka on yleistynyt viime vuosien aikana. Tätä loista ei ole vielä tavattu Suomessa kotoperäisenä. Punkkien välittämiä tauteja Liettuassa on todella runsaasti, mutta punkkitaudit ovat yleisiä myös Suomessa. 

Giardia on ripulia ja muita oireita aiheuttava alkuloinen, joka on yleinen riesa koiratarhoilla. Tarhatiloissa asuu monta koiraa samalla alueella ja koirat joutuvat kosketuksiin toistensa ulosteiden kanssa. Olosuhteista johtuen giardian hoitaminen tarhoilla on lähes mahdotonta. Testaamme kaikki koirat ennen Suomeen tuloa, mutta myös negatiiviseksi testatut koirat voivat saada tartunnan milloin tahansa. Varaudu siis siihen, että Suomeen tulevalla koirallasi voi olla giardia.

Koiralle tehtävät testit eivät anna 100% varmuutta ja koiralla on mahdollisuus saada tartunta testin ottamisen jälkeen. Joissain sairauksissa on myös pitkä itämisaika, jolloin testien ottohetkellä ei saada oikeaa tulosta. Siksi onkin tärkeätä, että adoptioperheemme sitoutuvat uusimaan ohjeistetut testit Suomessa ohjeidemme mukaisesti. Vain yhteistyöllä pidämme taudit poissa Suomesta. Adoptioperhe saa tarkat ohjeet testattavista taudeista.

Antibioottiresistenssi ja mitä se tarkoittaa?
Kun antibioottien käyttö yleistyy, jotkut bakteerit oppivat vastustamaan joitakin antibiootteja – ja pahimmassa tapauksessa kaikkia niitä.

Tämä on maailmanlaajuinen ongelma ja yleisimmin antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tulevat Suomeen ihmisten Aasian matkailun tuliaisina tai syömällä tuontantoeläinten lihaa. 

Lemmikkieläin voi myös kantaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita ja välittää niitä ihmisille tai toisinpäin. Tämän mahdollistaa tiiviisti eläminen samoissa tiloissa. Ulkomailta tuotu rescuekoira voi olla vielä suomalaista koiraa isompi riski, sillä useissa maissa antibioottien käyttö on holtitonta. Lisäksi tarhakoirat voivat syödä antibiooteilla käsiteltyjen eläinten teurasjätteitä.

Yhdistyksenä meidän tärkein tehtävämme on tuntea koiriemme lähtömaan, Liettuan, tilanne ja valistaa adoptioperheitä riskeistä. Sinun oma vastuusi on tutustua tähän asiaan kunnolla ja arvioida oman perheesi tilanne.


Olemme testanneet vuodesta 2018 alkaen Suomeen tulleiden koirien antibioottiresistenssibakteeritasoja kerätäksemme tilastoa resistenssibakteerien yleisyydestä liettualaisilla tarhakoirilla. Olemme tutkineet keskimäärin reilut 20 % Suomeen tulevista koirista. Tulokseksi saimme ESPL, MRSP, MRSA ja AmpC keskimäärin multiresistenssiä on ollut noin 10 %. Jatkamme seulontoja säännöllisesti, jotta näemme muuttuuko tilanne tarhoilla. Tilanne ei onneksi ole tällä hetkellä hälyttävä. Liettualaiset eläinlääkärit on ohjeistettu välttämään turhien antibioottien käyttöä. Tarhakoirat syövät hyvälaatuista koiran kuivamuonaa, eivätkä raakaa lihaa, jonka kautta bakteerit voisivat levitä.

Testien tekeminen Liettuassa ei onnistu, sillä Liettuassa ei olla vielä huolestuneita lemmikkieläinten riskeistä ja testin tekeminen luotettavasti ei ole vielä mahdollista. Liettuassa tutkitaan tuotantoeläinten antibioottiresistenssejä, mutta ulkona ketjussa elävä eläin nähdään pienempänä riskinä. Liettuassa ihminen ja koira eivät ole niin läheisessä kontaktissa kuin Suomessa, joten asia ei herätä huolta. Sekin tulee sitten aikanaan.

Ohjeistamme adoptioperheitämme tekemään testit itse Suomessa kuukauden sisällä koiran kotiutumisesta. Testit maksavat Suomessa keskimääräisesti 200 euroa.

Muista kuitenkin, että kuka tahansa lähiympäristösi ihminen tai koira voi kantaa tietämättään antibiootille vastustuskykyistä bakteeria. Koiranomistajat Suomessa eivät testaa koiriaan huvikseen ilman syytä. Mieti, kuinka moni koirapuistoissa juokseva koira on testattu? Tieto lisää tuskaa ja ulkomailta tullutta rescuekoiraa ei kannata heti pelästyä vaikka bakteeri löytyisikin. Perusterveiden koirien ja ihmisten kanssa voit jatkaa normaalia elämää ja tavata muita.

Tutustuthan vielä suomaisten eläinlääkärien tekemään ohjeistukseen antibioottiresistenssistä:
Moniresistentit bakteerit – tietopaketti koiran omistajalle

Helsingin yliopiston tutkimus:

https://www2.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/yeslab-kliinisen-mikrobiologian-laboratorio/elainlaakarille/elaimen-omistajalle?fbclid=IwAR2jPy2f7Gm5Da8FJm8ycR6HIWUO4jk5Qrw4JHmuCN0I_pkuOBfDnPis9tc

Koiran terveys, vanhat vammat ja muut ikävät yllätykset

Jos koirien elämä Liettuassa olisi yhtä hyvää kuin Suomessa, niin et olisi nyt sivuillamme adoptoimassa koiraa. Mieti siis realistisesti kuinka terve koira voi olla, jos se on elänyt koko elämänsä perunankuorilla ja ollut mahdollisesti auto-onnettomuudessakin. Uskomatonta kyllä, monen koiran kehosta on löytynyt myös koteloitunut luoti, kun niitä on aikoinaan yritetty häätää pois pihoilta ampumalla.

Koirat ovat uskomattomia eläimiä ja oppivat elämään erilaisten kipujen kanssa näyttämättä huonoa oloaan ulospäin. Yhteistyötarhamme hoitavat koiransa heti, jos koira oireilee. Muista kuitenkin, että koiralla voi olla vakaviakin vammoja, jotka eivät näy koiran liikkumisessa tai käytöksessä päällepäin. Koira voi olla täysin terveen oloinen ja iloinen ongelmistaan huolimatta. Tosiasia on myöskin se, että liettualaisilla eläinlääkäreillä on vähemmän kokemusta sekä laitteistoa erilaisten diagnoosien tekemiseen. Erikoistuneita eläinlääkäreitä on todella vähän. Tilanne kehittyy parempaan päin koko ajan, mutta esimerkiksi hampaiden huollossa ollaan Suomessa paljon edellä. Koko Liettuassa on vain muutama eläinlääkärinasema, jossa on hammasröntgen tai välineitä hampaiden poistamiseen. Varaudu siis siihen, että joudut poistamaan koiran kuluneita tai rikkinäisiä hampaita Suomessa.

Koiran saavuttua Suomeen yleinen kysymys adoptioperheeltä on ”Eikö tämä terveysongelma olisi pitänyt nähdä koiran asuessa tarhalla Liettuassa?” Luota meihin, kaikkea ei voi huomata tai tietää hylätyn koiran asuessa tarhaoloissa.

Jos oikean diagnoosin tekeminen on joskus Suomessakin hyvin haastavaa, ymmärrät varmaan, että se on liettualaisen tarhakoiran kohdalla vieläkin vaikeampaa. Yleisimpiä terveysongelmia Suomen puolella ovat: hampaiden huono kunto, selän tai jalkojen kulumat ja virheasennot, nivelrikko, kasvaimet, kiputilojen diagnoosi ja hoito sekä kipulääkitys. 

Vakavat ja yllättävät terveysongelmat ovat aina ikävä asia sekä koiran omistajalle että yhdistyksellemme. Olemme koonneet tähän listan toimintamme aikana sattuneista koiran terveyteen liittyvistä yllätyksistä, jotka ovat löytyneet puolen vuoden sisällä koiran kotiutumisesta. Käytännön esimerkit voivat ehkä parhaiten valmistella adoptioperheitä tuleviin riskeihin. Huomioi tämä etenkin, jos olet etsimässä ensimmäistä rescuekoiraasi. Haluamme, että olet henkisesti valmistautunut ikäviinkin yllätyksiin. 

Koira 1: Nuori ja iloinen pieni koira. Tarhalla huomattiin, että koira kulkee hieman vinossa, mutta koira oli erittäin aktiivinen, eikö ontunut tai oireillut. Suomessa koira kuvattiin ja löydettiin vanha vamma – todennäköisesti koira oli ollut auto-onnettomuudessa. Toinen reisiluu oli 5 cm lyhyempi kuin toinen. Kaikesta huolimatta koira on tähän asti pärjännyt hyvin vammansa kanssa.

Koira 2: Nuori, erittäin aktiivinen iso koira. Koiran luusto kuvattiin Suomessa varmuuden vuoksi ja koiralla olikin paha lonkkavika ja luupiikki selkärangassa painamassa hermoja. Eläinlääkärin mielestä oli varsinainen ihme, että koira yleensäkin pystyi kävelemään. Eläinlääkäri suositteli koiran lopettamista. Perhe hankki vertaistukea, tutki koiraa lisää ja lääkityksen ja fysioterapian kanssa koira on pärjännyt hyvin. 

Koira 3: Koiralla oli tarhalla ollessaan epämääräisiä oireita, kuten esimerkiksi hengästymistä. Koiraa vietiin eläinlääkäriltä toiselle ja juuri ennen Suomeen lähtöä löytyi syy – koiralla oli murtunut kylkiluu, joka oli puhkaissut keuhkot. Leikkaus oli iso ja jännitettiin, selviääkö koira hengissä. Kaikki meni kuitenkin hyvin. 

Koira 4: Koira oli tarhalle tullessaan lähes kalju. Koiraa hoidettiin loishäädöillä ja karva kasvoi takaisin lähes kokonaan. Vuoden kuluttua Suomeen tulosta koiralta löydettiin kuitenkin harvinainen sairaus, joka vaatii kallista ja koko elämän kestävää lääkitystä. 

Koira 5: Tarhalla ollessaan koira alkoi ontua etujalkaa. Etujalasta löytyi vanha vamma, joka leikattiin ja parani hyvin. Suomessa koira liikkui aktiivisesti ja energisesti, mutta istui vähän vinossa ja näytti joskus säästävän takajalkaa. Koiran selkä kuvattiin ja yksi nivel oli aivan murskana, joka johtui ilmeisesti samasta onnettomuudesta kuin etujalan vammakin. Pelkät tutkimukset maksoivat yli 2000 euroa.

Koira 6: Koiralla oli hieman epäsymmetriset silmät. Suomessa koiran silmänpaineet mitattiin ja todettiin erittäin kivulias paine, silmä poistettiin. 

Koira 7: Nuori koira oli tarhalle ollessaan terve, iloinen ja energinen. Suomeen tullessaan alkoi pitkittynyt yskä ja muita epäselviä oireita. Koira alkoi muun muassa ontua ja sen jalka turposi. Koira kuoli kahden kuukauden sisällä Suomeen tulosta, ja sen syyksi epäiltiin syöpää. 

Tarhakoiran terveys on aina yhteistyön tulos. Koiraa hoidetaan tarhalla parhaalla mahdollisella tavalla, mutta mikään ei voita oman perheen hoivaa, huomiota sekä mahdollisuutta tarkistaa koiran terveys myös Suomessa. Muista kuitenkin, että esimerkiksi jalkaleikkaukset tai hammasremontit voivat helposti maksaa yli 2000€. Joskus koiran krooninen terveysongelma saattaa myös vaatia loppuelämän lääkitystä, fysioterapiaa ja muuta hoitoa.

Monesti ajatellaan, että vaivat olisi pitäneet huomata jo tarhalla. Pitää kuitenkin muistaa, miten stressaava ja meluisa tarhaympäristö saattaa pahimmillaan olla. Koirat ovat siellä usein stressitilassa ja elävät selviytyäkseen – jolloin ne eivät siis näytä heikkouksiaan ulospäin. Tarhalla ei myöskään ehditä viettää niin paljon aikaa, kuin kotona.

Vaikka yllättävät eläinlääkärikulut voivat harmittaa tai pelästyttää, muistathan, että adoptioperheenä olet tärkeä ja korvaamaton osa eläinsuojelua. Koira pelastetaan huonoista oloista ja tuodaan tarhalle odottamaan odottamaan hyvää elämää rakastavassa perheessä.

Kuulemme usein, että adoptioperhe hakee rescuekoiraa, sillä ”sekarotuisten koirien terveys on paremmalla kantilla kuin rotukoirien”. Pidäthän kuitenkin mielessä, että rescuekoira on elänyt todennäköisesti koko elämänsä huonolla ravinnolla ja haastavissa olosuhteissa. Koiran elimistö ei ole saanut ennen tarhalle tuloa paljoakaan ravintoa tai tukea kehittyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla. Koira on voinut olla myös onnettomuudessa. Suomessa syntynyt ja kasvanut sekarotuinen koira on siis usein elänyt paljon parempaa elämää, kuin tarhalle hylätty rescuekoira. 

Kaikkein tärkeintä on muistaa, että meillä on kaikilla yksi yhteinen tavoite – auttaa koiria. Tarhan työntekijät, eläinlääkärit, yhdistyksemme ja sinä koiran uutena perheenä teemme kaikki parhaamme, jotta koira saisi mahdollisuuden elää onnellista ja kivutonta elämää.

Koiran käytös ja sopeutumisen haasteet

Koirasi on elänyt todella rajoittunutta elämää, joten kaikki normaalille perhekoiralle tutut asiat ovat hänelle uusia – sisätilat, rappuset, liukas lattia, hissi, ohi ajava auto, vieraat ihmiset, televisio, peili, lelut… Lista jatkuu loputtomiin.

Sinun roolisi koiran uutena omistajana on tutustuttaa koira kärsivällisesti ja turvallisesti kaikkiin niihin uusiin asioihin, joita koiralle tulee eteen sen uudessa kodissa. Avainsanoja ovat kärsivällisyys ja aika. Ensimmäinen kuukausi uuden rescuen kanssa voi olla todella vaikea, emmekä halua sinun luovuttavan heti. Sinua on siis varoitettu. Anna koirallesi ainakin puoli vuotta aikaa, vaikka elämä olisikin välillä haasteellista. 

Vuosikin on vielä lyhyt aika koiralle, joka on elänyt koko elämänsä hylättynä. Näet siis muutoksia koirasi käytöksessä vielä kaksi tai kolmekin vuotta adoption jälkeen. Nykyajan ihmiset ovat kuitenkin malttamattomia ja koirasta halutaan tottelevaista liian nopeasti. Ota siis koira vastaan sellaisena kuin se on. Eivät kaikki ihmisetkään tykkää kaikista ihmisistä, joten älä vaadi sitä koiraltakaan – etenkään sopeutumisen aikana.

Muutto Suomeen on koiralle stressaavaa ja se tulee esille erilaisena ongelmakäyttäytymisenä. Koiralle on ihan luonnollista murista ja vaikka purra, kun hän on epävarma ja pelkää. Koira haluaa kertoa pelkäävänsä ja että uusi tilanne on nyt liikaa. Myös remmissä rähjääminen, uusien ihmisten pelko, resurssien vahtiminen eli resurssiagressio, eroahdistus ja haukkuminen tulevat melko varmasti eteen. Jälleen, sinua on varoitettu: valmistaudu siis pahimpaan. 

Mitä sitten voit tehdä? Lue etukäteen paljon koirien käyttäytymisestä sekä erilaisista haasteista. Kokoa itsellesi myös hyvät taustajoukot ja valmistele kotisi turvalliseksi koirallesi. Sinun kannattaa myös etsiä valmiiksi positiivisiin metodeihin perehtynyt koirankouluttaja sekä rescueystävällinen eläinlääkäri. Suosittelemme kaikille koirille myös koirakoulua. Hyvien vinkkien lisäksi se myös lähentää koiran sekä omistajan suhdetta.

Kun haasteita sitten tulee, soita meille tai ystävillesi ja kerro ongelmista. Meillä on myös koiranomistajille tarkoitettu suljettu Facebook-ryhmä, josta saa vertaistukea. Kaikki me olemme kamppailleet samojen juttujen kanssa, joten varaudu kaikenlaisiin tunteisiin uuden koirasi kanssa. Olet todennäköisesti haaveillut koirasta ko pitkään, joten on hyvä tiedostaa, että alku saattaa olla täynnä stressiä sekä pettymyksiä. Kahvilakäynnit tai vaellusretket uuden perheenjäsenen kanssa eivät välttämättä onnistukaan heti.


Moni tekee sen virheen, että vaatii koiralta liikaa heti alkuun. Koiran ensimmäinen viikko kannattaa pyhittää ihan vain olemiseen – anna sen seurata uuden perheensä elämää. Ei kannata viedä koiraa pitkille lenkeille tai yrittää halailla. Koiralla on jo todella paljon oppimista siinä, että se tutustuu uusiin ihmisiin ja elämään sisätiloissa.

Yhdistyksemme tuki adoptioperheille

Toivomme adoptioperheiden pitävän yhteyttä meihin. Etenkin ensimmäisen vuoden ajan seuraamme mielellämme tiiviisti koiran kotiutumista ja olemme tukena niin paljon kuin voimme.

Joskus adoptioperheitä auttaa pelkästään se, että he voivat soittaa meille ja kertoa haasteista. Emme ole itse koirankouluttajia, mutta voimme antaa jotain kokemukseen perustuvia käytännön vinkkejä sekä rohkaista ottamaan yhteyttä koirankouluttajaan tai eläinlääkäriin. 

Jos koirasta pitää luopua erittäin painavien syiden takia, järjestömme auttaa uuden kodin löytämisessä. Perheen tulee kuitenkin ymmärtää, että uuden kodin löytämisessä voi mennä jonkin aikaa – etenkin, jos koiralla on käytösongelmia. Kokemuksemme mukaan noin 5 % Suomessa asuvista koiristamme on joutunut etsimään uutta kotia ja se on löytynyt noin kahden kuukauden sisällä. 

Joskus perheessä tai koirassa ei ole mitään vikaa, mutta yhteiselo ei vain suju. Toivomme kuitenkin kovasti, että mainitsemamme yleiset stressioireet kuten eroahdistus, remmissä rähjääminen, erilaiset pelkotilat ja resurssiagressio eivät olisi koirasta luopumisen syitä.

Voit aina ottaa yhteyttä yhdistykseemme – myös huonojen uutisten kohdalla. Emme tuomitse sinua, vaan haluamme auttaa. Koiran karkaaminen, sairastuminen ja eutanasiapäätökset ovat rankkoja tilanteita perheille ja haluamme yhdistyksenä olla tukenasi.

Pyydämme kuitenkin huomioimaan, ettei yhdistyksellämme ole montaa kotihoitopaikkaa, johon koira voitaisiin sijoittaa kiireisesti ongelmien ilmaantuessa. Toivomme, adoptioperheeltä löytyy tukiverkosto ja mahdollisuus ottaa yhteyttä ammattikouluttajaan ongelmien ilmetessä.

Pyrimme valitsemaan sivuillemme hyväluonteisia koiria, mutta vasta sen kotiutumisen aikana pystymme varmasti sanomaan, miten se reagoi uusiin asioihin. Silloin vasta selviää sekin, kuinka paljon menneisyydet huonot kokemukset sekä pelot vaikuttavat koiraan. On kuitenkin tärkeää huomioida, että myös perheen oma stressitaso vaikuttaa suuresti koiran käytökseen. 

Kaikista eniten toivomme, että entinen tarhakoira voisi elää onnellisena perhekoirana elämänsä loppuun asti. Haluamme kuitenkin myös, että perhe pystyisi nauttimaan elämästään koiransa kanssa, eikä joutuisi liian vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin.

Toimintavuosiemme varrella meille on tullut vastaan paljon erilaisia kysymyksiä ja moni niistä askarruttaa edelleen kaikkia adoptiota harkitsevia. Tutustuthan siis huolella vielä usein kysyttyihin kysymyksiin.

Loppusanat

On siis erityisen tärkeää, että olet valmis ottamaan koiran vastaan juuri sellaisena kuin hän on. Sinun tulee myös tiedostaa tosiasiat ja olla valmis opastamaan koiraa sen elämässä eteenpäin – haasteista ja mahdollisista terveysongelmista huolimatta.

Tähän saattaa mennä useita kuukausia ja se saattaa vaatia taloudellisia uhrauksia. Yhteisen edistymisen näkeminen on kuitenkin uskomattoman palkitsevaa. Lopussa kiitos seisoo.