Liettuan hylätyt koirat

Etusivu / Adoptio / Liettuan hylätyt koirat
Tiedote 2022

Liettuan hylätyt koirat – keitä he ovat?

Pet Rescue Finland on vuonna 2016 perustettu yhdistys, joka auttaa koiratarhoja ja niiden asukkeja Liettuassa keräämällä avustustavaroita, rahoittamalla sterilointiprojekteja sekä etsimällä koirille koteja Suomesta. Vuodesta 2016 alkaen koiria on tullut Suomeen uusiin koteihin keskimäärin noin 150/vuosi.

Eläinsuojelutilanne Liettuassa

Liettua on ollut itsenäinen maa vuodesta 1991 ja liittynyt Euroopan Unioniin, mutta hylättyjen kotieläinten ongelma ei ole vielä poistunut. Pääkaupungissa Vilnassa on yksi kunnallinen tarha sekä useita yksityisiä tarhoja. Suurimmilla tarhoilla on vakinaisesti noin 200 koiraa. Niin sanottuja “tappotarhoja” on pienemmissä kunnissa, mutta yhteistyötarhamme pyrkivät auttamaan ja ottamaan itselleen koiria, jotka lopetettaisiin 14 päivän karanteenin jälkeen. Vuonna 2009 Vilnan kunnallisella tarhalla nukutettiin 5 000 koiraa vuodessa, vuonna 2017 ainoastaan 15 sairasta koiraa, vuonna 2021 ei yhtäkään koiraa. 

Koirien hylkäämisten tavat muuttuvat. Jos aikaisemmin ihmiset veivät tarpeettoman koiran metsään, niin nykyisin koira tuodaan tarhalle. Jos aikaisemmin vahinkopentuja tapettiin, niin nyt niitä tuodaan tarhalle. Kaupunkien ja maaseudun ero on iso. Pääkaupungissa Vilnassa tarhalle tulleet koirat löytävät hyvät kodit kuukauden sisällä, maaseudulla vahinkopentuja on niin paljon, että koiran elämällä ei ole paljonkaan arvoa. Maaseutu autioituu ja tällä hetkellä eläinsuojelijoita pitää kiireisinä tyhjien maatilojen pihalle yksin jätetyt koirat tai vanhemman henkilön pihat, joissa koiria voi olla jopa 40, koska koirat ovat päässeet lisääntymään holtittomasti. 

Varsinaisia katukoiria Liettuassa ei enää näy varsinkaan kaupungeissa. Kaupungilla tai maaseudulla irrallaan juoksevilla koirilla on kaikilla omistajat. Yleensä ongelma on se, että koirat asuvat yksin ketjun päässä pihalla ja kyllästyvät elämäänsä. Tilaisuuden tullen koirat karkaavat. Useimmiten koirat tulevat tarhalle omistajan tuomana. Syitä ovat maastamuutto, lapsen syntyminen, kyllästyminen koiran hoitoon tai muuttaminen maaseudulta kaupunkiasuntoon. 

Koirien elämän laadussa on iso ero isompien kaupunkien ja maaseudun välillä. Maaseudulla koira on pihan “elävä ovikello”, joka asuu ulkona. Maaseutu autioituu, nuoret muuttavat pois ja jäljelle jäävät alkoholisoituneet ja ongelmalliset perheet, jotka eivät kykene hoitamaan koiria. 

Kaupungeissa on jo hyviä koiranomistajia ja viimeisten vuosien aikana ihmiset adoptoivat paljon tarhakoiria, etenkin nuoria ja pieniä. Suuri muutos on tapahtunut viimeisten kolmen vuoden aikana. Jopa seniorikoirat löytävät uusia koteja. Vuodet koronaviruksen kanssa ovat lisänneet myös koirien adoptioita.

Ihmisten tietämys koirasta perheenjäsenenä ja koiran kouluttaminen on kuitenkin lasten kengissä. Liian usein koira tulee takaisin tarhalle vain parin viikon kuluttua, koska se on syönyt kenkäparin, ei ole sisäsiisti tai on liian energinen. Ihmiset eivät tunne olevansa vastuussa koirasta. Tarhoilta adoptoiduista pennuista noin kolmasosa tulee takaisin tarhalle, koska perhe on yliarvioinut kykynsä.

Moni liettualainen haluaa yhäkin mieluummin “rotukoiran ilman papereita” kuin sekarotuisen tarhakoiran. Jos tarhalle tulee yhtään rotukoiran näköinen koira, koiralle on helposti kymmeniä adoptioperheitä. Samalla tällaiset perheet ylläpitävät pentutehtailua ostamalla lehti-ilmoitusten perusteella “rotukoiria ilman papereita”. 

Vahinkopentujen arkea Liettuan maaseudulla.

Maaseudulla koiran steriloimiseen liittyvät käsitykset ovat edistyneet huimasti viimeisen parin vuoden aikana. Aikaisemmin omistajat eivät halunneet steriloida tyttökoiriaan, nyt Pet Rescue Finlandin sterilointikampanjoiden aikana ei tarvitse enää “mainostaa” steriloinnin etuja. Maaseudun asukkaat eivät halua vahinkopentuja eivätkä halua tappaa vahinkopentuja, kuten ennen oli tapana. Steriloinnit ovat kuitenkin kalliita ja eläinlääkäriasemat kaukana. Sterilointiprojektit maaseudulla ovat kovin odotettuja tapahtumia ja koiranomistajat ovat todella kiitollisia. 

Tarhat eivät luovuta koiria ulkokoiriksi. Monille ihmisille tämä on käsittämätöntä. Tilanne on muuttunut niin, että joskus jopa maaseudulla pieni koira saa asua sisällä, mutta ison koiran paikka on ulkona. Ihmiset ovat hämmästyneitä kun kuulevat, että Suomeen lähtevät parikymmenkiloiset komistukset asuvat ihmisten kanssa sisätiloissa, jopa kaupunkiasunnoissa. Koiran tarpeita sosiaalisena eläimenä asua yhdessä ihmisen tai muiden lajitovereiden kanssa ei ymmärretä ollenkaan.

Vuonna 2020 Liettuaa järisytti sosiaalisen median kautta alkanut pentutehtaiden paljastuminen. Kaikille on ollut pitkään selvää se, että Liettua on yksi Euroopan isoja pentutehdasmaita. Liettuassa on eläinsuojeluyhdistyksiä, joiden pääasiallinen työ on ollut paljastaa ja saada pentutehtaita oikeuteen. Edes nämä yhdistykset eivät ymmärtäneet, miten syvälle juurtunutta pentutehtailu on ja miten monia paikkoja löydettiin ympäri maaseutua. Satoja koirian takavarikoitiin pentutehtaista tarhoille syksyllä 2020 ja vihdoin mukaan saatiin poliisi ja ministeriön viranomaiset. 

Liettuan eläinsuojelulait ovat vanhanaikaiset ja viranomaiset ovat usein jättäneet koiria huonoihin oloihin sanomalla, että laki ei anna heille mahdollisuutta ottaa eläimiä huostaan, vaikka terveen järjen mukaan ahtaassa häkissä omassa ulosteessaan istuva, haavoja täynnä oleva, pitkään laiminlyöty koira pitäisi voida ottaa pois omistajaltaan. Viranomaisten passiivinen asenne eläinsuojelua kohtaan on yksi tämän hetken suurimmista ongelmista. Hirveät pentutehtaat ovat olleet viranomaisten tiedossa jo pitkään ja pentutehtaissa on tehty vierailuja, jotka ovat johtaneet korkeintaan naurettavan alhaisiin sakkoihin ja varoituksiin. Nyt päästiin ensimmäisen kerran takavarikoimaan koiria.

Pentutehdasskandaalin konkreettisia tuloksia ovat: pakollinen koirien tunnistemerkintä, lehti-ilmoituksilla myytävistä koirista pitää olla esillä ministeriön antama lupanumero kaupallista toimintaa ja koirien kasvatusta varten, matkustusrajoituksia eläinten kanssa Valko-Venäjältä tullessa, oikeuden päätökset, joiden kautta sadat pentutehdaskoirat saatiin takavarikoitua. 

”Tarhojen isoin murhe on se, että koiria on lähes mahdotonta saada otettua huostaan huonoista oloista.”

Tarhat yrittävät nostaa niin paljon oikeusjuttuja omistajia vastaan kuin vain kykenevät, jotta oikeuslaitos ja viranomaiset alkaisivat kiinnittää enemmän huomioita koirien tarpeisiin ja oikeuksiin. Onneksi yleinen mielipide alkaa jo olla koirien oikeuksia puolustava ja monia eläinrääkkäystapauksia tulee esille lehdistössä ja uutisissa.

Yhteistyötarhamme

Yhteistyötarhamme ovat kaikki hyvin erilaisia, mutta yhteisenä piirteenä on se, ett¨ä koirien perustarpeista pidetään huolta, koirat luovutetaan uusiin perheisiin steriloituina / kastroituna ja koirille pyritään löytämään paras mahdollinen perhe.

Usein koirilla on sisä- ja ulkotilat, koirat pääsevät lenkeille ja syövät hyvänlaatuista koiran kuivamuonaa. Joillakin tarhoilla on oma eläinlääkäri sekä tarhan yhteydessä tilat koirien hoitamiseen ja sterilointeihin. Toiset tarhat pääsevät kuljettamaan koiria eläinlääkäriin päivittäin, jos on tarvetta. Koirat madotetaan, sirutetaan ja rokotetaan. 

Suurin ongelma tarhoilla on iso koiramäärä ja vanhat tilat. Apua tarvitsevia koiria on aina enemmän kuin mitä tarhoilla on tilaa.

Tarhan työntekijöiden ja eläinlääkäreiden työ on todella kiireistä ja stressaavaa. Monesti mietimme sitä, miten koirien on vaikea nukkua ja levätä kun ympärillä on jatkuva haukunta päällä. Ihmisillä ei ole aikaa koirille ja suurin osa koirien ajasta kuluu häkeissä istuen.

Saamme soittoja maaseudulla asuvilta pienemmiltä tarhoilta ja pyrimme auttamaan tarvittaessa. Olemme rakentaneet koira-aitauksen Utenaksen tarhalle ja etsineet koteja useiden pienempien tarhojen koirille.

Penkta Koja on Liettuan suurimpia tarhoja. Tarhalla on tilat noin 200 koiralle ja oma eläinlääkäriasema. Penkta Koja toimii useissa kunnissa ja he ajavat viikoittain useiden satojen kilometrien matkoja pelastamassa koiria. 

Koska tarhalle tulee paljon koiria, Penkta Koja on kiinnostunut lähettämään koiria myös Suomeen adoptioon, erityisesti sellaisia koiria, joille hyvän kodin löytäminen paikallisesti olisi vaikeaa. Olemme tukeneet tarhaa taloudellisesti ostamalla laitteistoa eläinlääkäreiden käyttöön. 

Penkta Koja -tarha pitää korkeaa profiilia toiminnastaan ja tarha on tunnettu taisteluistaan koirien oikeuksien hyväksi. Tarhalla on ollut useita kuukausia kestäviä oikeustaisteluita koirien takavarikoimiseksi huonoilta omistajilta. Tarha jakaa paljon Suomeen lähteneiden koirien kuulumisia, koska esimerkin avulla voidaan osoittaa paikallisille, millaista koiran elämän oikeasti pitäisi olla ihmisen parhaana ystävänä. Korkea profiili tuo mukanaan myös ristiriitaisuuksia. Viranomaiset vierailevat tarhalla usein ja antavat sakkoja siitä, että tarhalla on liikaa koiria. Tarhaa syytetään siitä, että he ”myyvät koiria Suomeen ja Ruotsiin” eivätkä annan koiria adoptioon paikallisille. Paikallisten on vaikea ymmärtää, miksi heidän tarjoamansa koti, eli ulkotarha ja koirankoppi pihan perällä ei kelpaa, vaan koira annetaankin mielummin suomalaiseen perheeseen.

Meillä on oma keskusteluryhmä tarhan työntekijöiden kanssa ja siten saamme päivittäin tietoa sivuillamme olevien kotia etsivien koirien elämästä.

Tarhan sivut: https://penktakoja.lt/
https://www.facebook.com/penktakoja
Instagram: @penkta.koja

Mazas Draugas on yhden naisen – Anzelikan – perustama järjestö, joka on jo kymmenen vuoden ajan toiminut maaseudulla Birzaissa Liettuan ja Latvian rajalla, aluksi lähinnä kissapopulaation vähentämiseksi sterilointikampanjoilla, sitten kiertämällä useita satojakin kilometrejä pelastamassa ketjun päähän hylättyjä koiria. 

Yhdistys sijoittaa pelastamiaan koiria maaseudun kotihoitopaikkohin. Tällä hetkellä heillä on noin 100 koiraa hoidettavana ja erityisen paljon vahinkopentuja. Lähes kaikki ruoka- ja lääkeavustuksemme menevät tälle maaseudun yhdistykselle, koska he eivät saa paikallisilta varoja ja lahjoituksia samoin kuin kaupunkitarhat. Autamme järjestämään sterilointiprojekteja, koska hylättyjen vahinkopentujen ongelma on erityisen suuri maaseudulla. Mazas Draugas on kasvanut kovasti yhteistyövuosiemme aikana ja Anzelikan apuna on jo iso joukko ihania, aktiivisia nuoria.

Maaseudun tilanne on erityisen surullinen. Pelastetut koirat ovat usein nälkiintyneitä ja yksinäisiä, omistajilla alkoholiongelmia ja köyhyyden tuomia vastoinkäymisiä. Joka päivä puhelimeen tulee noin 20 soittoa koirista, joita omistajat haluavat antaa tarhalle tai joista naapurit tekevät eläinsuojeluilmoituksia.

Vuonna 2022 yhdistys sai suomalaislahjoituksena oman pienen maatilan. Meillä onkin nyt yhteinen ihana projekti rakentaa maatilalle kunnon tilat kaikille pelastetuille koirille.

Tarhan sivut: www.mazasdraugas.lt
https://www.facebook.com/vsi.mazasdraugas
Instagram: @vsi.mazasdraugas

Linksmosios Pedutes on pieni, kodinomainen tarha Liettuan rannikolla Klaipedan kaupungissa. Tarhalla asuu noin 30 koiraa kerrallaan ja koirien kanssa harrastetaan paljon. Tarhan omistaja Simona on ammatiltaan näyttelijä ja siksi tarha saa paljon julkisuutta. Simona yrittää kaikkensa, jotta adoptioperheet ymmärtäisivät vastuun elävästä eläimestä ja oppisivat sen, että koira ei ole vain pihan koriste vaan tarvitsee virikkeitä ja liikuntaa. Simona  pitää koirat mieluummin tarhalla kuin antaa huonoon perheeseen. Tarhan koiria viedään säännöllisesti koulutukseen, kaupungille, rannikolle ja tarhan tilat ovat muutenkin siistit ja kodinomaiset. 

Simonan tarha on harvinaisuus Liettuassa, eli tarha johon todella otetaan vain niin paljon koiria kuin heillä on tarjota tilaa ja laadukasta hoitoa.

Valitettavasti hyviä adoptioperheitä ei ole paljon, joten tarhan omistaja arvostaa yhteistyötä Pet Rescue Finlandin kanssa, jotta hänen pelastamillaan koirilla voisi olla tulevaisuus ihmisen parhaana ystävänä, ei vain elävänä ovikellona ketjun päässä. 

Tarhan sivut: www.linksmosiospedutes.lt 
https://www.facebook.com/linksmosiospedutes
Instagram: @linksmosiospedutes

Tarhat saavat rahatuloja myös verojärjestelmän kautta. Kuka tahansa yksityinen tai yritys voi suunnata 1,2 % veroistaan voittoa tavoittelemattomalle yhdistykselle. Isoimmille tarhoille tämä merkitsee jopa 100 000 euron vuosittaisia tuloja. Isoimmilla tarhoilla on n. 3 – 5 palkattua työntekijää, sterilointiprojekteja sekä nuorisoon ja lapsiin kohdistuvaa valistustyötä. 

Rahaa kuluu eniten eläinlääkärikuluihin ja rakennusten peruskunnostuksiin. Usein koirat haetaan turvaan auto-onnettomuuden jäljiltä, jolloin yksikin leikkaus voi maksaa useita satoja euroja. Erästä Suomeen tullutta koiraa hoidettiin puolen vuoden ajan ja laskut Liettuan päässä olivat yli 2000 euroa. Valitettavasti myös moni koira kuolee tarhalle tullessaan parvovirukseen tai pitkäaikaisen laiminlyönnin aiheuttamiin vammoihin. 

Suurin haaste tarhoille on se, että yrityksistä huolimatta kaikilla tarhoilla on aina liikaa koiria. On vaikea sanoa, että nyt meillä ei ole tilaa, kun avuntarve on kova. Tarhojen tilat ovat myös vanhat ja rahaa ei ole koskaan tarpeeksi ihan modernien tilojen rakentamiseen. Vanhaa korjataan ja uudistetaan. 

Yhteistyötarhamme ovat tunnettuja siitä, että koirat hoidetaan hyvin ja sitoudutaan sterilointiprojekteihin ja valistustyöhön. Autamme mielellämme hyvämaineisia ja pitkäjänteistä työtä tekeviä tarhoja. Vierailemme tarhoilla viikottain ja tiedämme siten tarkkaan, mitä apua tarhat tarvitsevat Suomesta. Esimerkiksi ruokalahjoitukset menevät pääsääntöisesti maaseututarhalle Mazas Draugasiin, koska maaseudulla paikallisia lahjoituksia on hyvin vähän. Keräämämme varat koirien sterilointeihin menevät maaseudun tilannetta auttamaan. 

Vuodesta 2020 lähtien teemme vähemmän yhteistyötä pääkaupunkiseudun Vilnan tarhojen kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että apuamme tarvitaan enemmän muualla. Pääkaupunkiseudulla koirat löytävät nopeasti hyvät kodit paikallisista perheistä ja tarhojen taloutta tukevat paikalliset tahot. 

Liettualaiset tarhat ovat jo alkaneet muuttaa toimintaansa niin, että paikallisilta adoptioperheiltä pyydetään vapaaehtoinen symbolinen 20 – 50 euron lahjoitus koiran adoption yhteydessä. Mielestämme tämä on hyvä edistysaskel. Jos ihmiset voivat ottaa koiran tarhalta ilmaiseksi, niin he eivät harkitse koiran hoitamista tarpeeksi. 

Keskustelemme yhteistyötarhojemme kanssa myös paljon koirien eutanasiaan liittyvistä kysymyksistä. Entisaikojen massiiviset koirien lopettamiset ovat jättäneet eläinsuojelijoille syvät traumat. Nyt jokainen koira pyritään pitämään hengissä, vaikka oikea päätös olisi eutanasia. Etenkin seniorikoirien heikko kunto on joskus meille sydäntäriipaisevan epäreilua. Eläinlääkäreillä ei ole myöskään tarpeeksi tietotaitoa koiran kivuista ja kivunlievityksestä. Kaikille osapuolille on helpompaa välttää vastuuta päätöksestä, joten siinäkin meistä on iso apu vaikeiden keskustelujen aloittamisessa.

Panostamme pitkäjänteiseen yhteistyöhön tarhojen kanssa. Meillä on omat suomalaiset yhteyshenkilöt Liettuassa ja vierailemme tarhoilla viikoittain. Kaikkien yhteistyötahojen edustajat ovat käyneet Suomessa. Meille on tärkeää se, että he ymmärtävät mihin maahan koirat adoptoidaan ja näkevät koiriensa elämän uusissa kodeissa.

Nähdessään koirien hyvän elämän Suomessa, yhteistyökumppanimme ovat erittäin motivoituneita yrittämään parhaansa, jotta koirat lähtisivät Suomeen mahdollisimman terveinä ja hyvin valmisteltuina ja että tulevat perheet tietäisivät koiran luonteesta ja menneisyydestä mahdollisimman paljon.

Penkta Kojan tarhan eläinlääkärit työssään.

Tarhojen tulee lain mukaan rokottaa kaikki koirat raivotautia vastaan ja siruttaa koirat ennen uuteen kotiin luovutusta. Kaikilla yhteistyötarhoillamme on maa- ja metsätalousministeriön myöntävät eläintenpitoluvat ja tarhoilla käy säännöllisesti virkailijoita tarkistamassa koirien rokotukset ja elinolot.

Yleistä koirien terveystietoa

Virallisten tilastojen puuttuessa testaamamme koirat tuovat erinomaista tietoa maan tautitilanteesta. Liettuasta tulevilta tuontikoirilta ensisijainen tarkkailtava loinen on koiran ihomato eli dirofilaria repens. 

Koiran ihomato eli dirofilaria repens on samankaltainen loismato kuin sydänmato, mutta erona on se että ihomato elää ihonalaiskudoksessa, ei sydämessä tai verisuonistossa kuten sydänmato. Se on loinen, joka leviää välittäjäeläimen eli hyttysten kautta eläimestä toiseen. Sen aiheuttamat oireet koirassa ovat lieviä, usein iho-oireita tai kutisevia patteja. Koira voi elää pitkään ilman minkäänlaisia oireita. Usein ihomato todetaan vahingossa koiran verenkierrossa leikkauksen tai muiden tutkimusten yhteydessä. 

Ikäväksi ihomadon tekee se, että se on zoonoosi eli voi tarttua koirasta  ihmiseen hyttysen välityksellä. Ihmisellä loinen voi löytyä lähes mistä tahansa ihon alta. Loinen ei kuitenkaan aikuistu normaalisti eikä lisäänny ihmisessä. Ihomato on levinnyt pohjoisemmaksi ilmaston lämpenemisen myötä. Virossa on löytynyt kotiperäisiä ihomatotartuntoja, Suomessa ensimmäinen tapaus tuontikoirasta vuonna 2014. Liettuassa ihmisillä on todettu ihomato tartuntoja.

D. immitusta eli sydänmatoa ei ole esiintynyt. Ensimmäisten toimintavuosien aikana meillä oli pari virhediagnoosia, koska eläinlääkäreiltä puuttui kokemus diagnoosien tekemiseen. Nykyisin lähdemme siitä olettamuksesta, että Liettuassa ei ole sydänmatoa. Tarkkailemme silti tilannetta ja jokaiselle Suomeen tulevalle koiralle tehdään pikatesti sydänmadon osalta. Osa pikatestien tuloksista tarkastetaan vielä laboratoriossa Saksassa pistokokein. 

Leishmanioosia Liettuassa ei ole esiintynyt. Tutkimme Suomeen lähteviä koiria silti pistokokein ja seuraamme tilannetta.

Giardia on yleinen alkueläin kaikilla tarhoilla . Koirien hoito tarhoilla on vaikeata, koska koirat ovat koko ajan kosketuksissa toisiinsa ja tartunnat uusiutuvat. 

Punkkien levittämiä tauteja esiintyy runsaasti ja eläinlääkäreillä on paljon kokemusta sekä diagnoosin tekemisessä että koiran hoitamisessa. Toisaalta punkkien levittämät taudit ovat samoja kuin Suomessakin. Punkkeja on Liettuassa vain paljon enemmän ja punkkien aktiivinen kausi on pidempi. 

Ohjeistamme kaikkia koiranomistajiamme uusimaan erityisesti ihomato verikokeen noin puoli vuotta sen jälkeen, kun koira on tullut Suomeen. Koska ihomato on zoonoosi, on erityisen tärkeää, että sen esiintymisalueilta Suomeen tulevat koirat testataan sekä lähtömaassa että Suomessa taudin toteamiseksi ja hoitamiseksi. Ihomadon hoito on suhteellisen helppo, edullinen ja tehokas; kuukausittain vuoden ajan Advocate-ulkoloishäätöliuosta ja sen jälkeen noin neljän vuoden ajan koiran normaali loishäätö myös Advocate-liuoksella. Aikuiset madot saattavat elää 4 – 5 vuotta, joten pitkäaikainen loishäätö on varmin tapa tappaa kaikki aikuiset ja nuoret madot.

Seniorit Bebriukas (Tautmiles globa), jonka hampaat on hoidettu PRF:in keräämillä varoilla. Taiga pitää tarhalla huolta juuri tulleista pienistä pennuista.

Yhteistyötarhamme hoitavat koiriaan hyvin ja aina jos koiralla näyttäisi olevan terveysongelmia, koiraa viedään joskus satojen kilometrien päähän isommalle eläinlääkärinasemalle diagnoosin saamiseksi. Liettuassa on yhä pula erikoiseläinlääkäreistä ja hyviin diagnooseihin tarvittavista laitteista. Tarhalle päätyvät koirat, erityisesti seniorikoirat, voivat olla kovin huonossa kunnossa. Yleisimpiä terveysongelmia ovat huonot hampaat, nivelrikko, patellaluksaatiot, kasvaimet, selkärangan ongelmat sekä vääristä jalka-asennoista johtuvat kulumat.

Vuonna 2019 Pet Rescue Finland järjesti kuukauden vapaaehtoistyön yhteistyöeläinlääkärillemme Povilas Liekikselle Suomessa Aisti-eläinlääkärisairaalassa.

Eläinlääkäri Povilas Liekis Suomessa Aisti-eläinsairaalassa.

Kuvissa: punkkien levinnäisyys ja d. immitus / d. repens loisten levinnäisyys:
www.punkkiklinikka.fi / https://parasitesandvectors.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13071-018-3205-x

Muista, sairauksien leviämisen ennaltaehkäisy on myös eläinsuojelutyötä. Yhteistyö viranomaisten, rescueyhdistysten ja koiranomistajien välillä on ensisijaisen tärkeää, jotta kaikki koiramme Suomessa pysyisivät terveinä.

Pet Rescue Finland Liettuassa

Toimintamme on herättänyt paljon huomiota Liettuassa. Toiminnastamme on kirjoitettu aikakauslehdissä sekä useita kertoja iltauutisissa ja televisiossa. Pienessä maassa yli 1000 ulkomaille muuttavaa koiraa on iso uutinen. 

Paikallisille suomalaiset ovat erinomainen esimerkki – jos tarhakoirat kelpaavat suomalaisille, mikseivät myös kotimaassaan? Suomalaisten rohkeus adoptoida seniorikoiria ja esimerkiksi sokeita koiria on herättänyt paljon ihastusta ja rohkaissut monia paikallisia tekemään samoin.

Vuoden 2021 aikana liettualaisia tarhakoiria on alkanut matkustaa uusiin perheisiin muihinkin maihin. Yksittäiset ulkomailla asuvat liettualaiset perheet adoptoivat koiria. Liettuassa on myös nykyisin yhdistyksiä, jotka etsivät koteja koirille Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Tanskasta.

Liettua on pieni maa ja hylättyjen koirien ongelma saadaan ennemmin tai myöhemmin hallintaan. Kaikki me teemme työtä tämä päämäärä mielessämme. Uusi sukupolvi kasvaa vastuuntuntoisemmaksi ja olemme ylpeitä ollessamme osa tätä muutosta.

Responsible Rescue -sitoumus / Ruokaviraston tuontikoiratutkimus

Responsible Rescue -sitoumus on vuonna 2018 suomalaisten rescueyhdistysten yhdessä kehittämä toimintamalli yhdistyksille, jotka haluavat toimia vastuullisina tuojina rescuekentällä.  Sitoumuksen tavoitteena on yhtenäistää toiminnan laatua Suomessa ja auttaa rescuekoiran adoptointia harkitsevia henkilöitä varmistumaan adoption parhaasta mahdollisesta turvallisuudesta. Sitoumuksen toivotaan myös helpottavan vastuullisen rescuetuonnin erottamista pentutehtailusta. 

Sitoutuneet rescueyhdistykset noudattavat toiminnassaan maakohtaisia kriteereitä eläimen terveyteen liittyvissä asioissa sekä vastuullisia, kestäviä ja eläinten oloja lähtömaissa parantavia  toimintaohjeita.

Sitoutunut yhdistys saa käyttää oheista Responsible Rescue -tunnusta.

Pet Rescue Finland on ollut alusta asti aktiivisesti mukana ja kehittämässä Responsible Rescue -sitoumusta 1.4.2018. Pet Rescue Finlandin toiminnanjohtaja Heidi Strid on RR:n ohjausryhmän jäsen.

Ruokavirasto toteutti riskinarviointiprojektin Suomeen kaupallisesti tuotavista koirista vuoden 2018 aikana. Projektin aikana koiranomistajat saivat mahdollisuuden testauttaa alle kuukauden sisällä tuodun koiransa erilaisista taudeista.  Tuontikoiratestien tulokset: https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/riskinarviointi/ajankohtaista-riskinarvioinista/koirien-mukana-suomeen-voi-tulla-uusia-tarttuvia-tauteja/

Rokotesuoja

Jotta Suomeen saapuvilla koirilla olisi varmasti tarpeeksi vahva rokotesuoja, Suomeen tuodaan vain yli 5 – 6 kk vanhoja koiria, jotka on rokotettu kahteen kertaan ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut kuukausi. Sama koskee alle vuoden tarhalla olleita koiria, joilla on vain yksi rokotus. Suomeen lähtevät koirat rokotetaan vähintään kahteen kertaan. 

Sterilointi/Kastrointi

Kaikki koirat tuodaan Suomeen steriloituna/kastroituna. 

Multiresistenssibakteerit 

Ruokavirasto tiedotti vuonna 2017, että ulkomailta tuoduilla koirilla voi olla lisääntynyt riski kantaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Pet Rescue Finland alkoi testata Suomeen tulleita koiria, jotta saisimme tietoa siitä, minkä verran multiresistenssiä on Liettuan tarhakoirissa. Koirien omistajat ovat testanneet koiria itsenäisesti. Yhdistyksenä tärkein tehtävämme on tiedottaa asiasta omistajille, pitää yllä tilastoa koiristamme ja varmistaa, että kauttamme adoptoidulla koiralla ei ole merkittävästi suurempi riski kantaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita kuin Suomessa syntyneellä ja kasvaneella koiralla.

Raivotauti

Huhtikuusta 2021 alkaen Liettua on virallisesti raivotautivapaa maa, aivan kuten Suomi. Raivotautia ei ole todettu Liettuassa ollenkaan kotieläimillä vuodesta 2013 lähtien eikä villieläimillä vuosina 2016, 2017, 2019 ja 2020. Vuoden 2018 tilastoissa on yksi kuollut raivotautinen kettu Valko-Venäjän rajalla. Vuodesta 2006 lähtien Liettuassa lentolevitetään syöttirokotteita villieläimille kaksi kertaa vuodessa. Joka vuosi tutkitaan yli 600 villieläintä raivotaudin varalta. 

Pet Rescue Finlandin koirien raivotaudin vasta-aineita on tutkittu vuodesta 2018 alkaen. Vuosina 2019 – 2020 kaikille Suomeen tuleville koirille tehtiin raivotaudin vasta-ainetutkimus EU:n hyväksymässä laboratoriossa. Kaikki Suomeen tulevat koirat rokotetaan kahteen kertaan raivotaudin osalta.

Mikään ei ole hienompaa kuin antaa hylätylle lemmikille mahdollisuus uuteen, onnelliseen elämään ihmisen parhaana ystävänä.