Minä poika pölähdin Suomeen 12.11.21 ja elämäni muuttui kertaheitolla. Olen tällä hetkellä kotihoidossa ja harjoittelen uutta ja ihmeellistä elämääni.
Olen todellinen murkkuikäinen nuorukainen kaikkine metkuineni, kaikella rakkaudella!
Tykkään touhuta kaikkea kivaa ja muut koirat ovat mieleeni. Kutsun heitä leikkiin, mutta jos heitä ei kiinnosta, uskon pienestäkin murahduksesta.
Leikkiessäni olen vielä aika raju ja pentumaiseen tapaan otan kiinni vaatteista, kädestä ja milloin mistäkin. En tarkoita sillä mitään pahaa, mutta en ymmärrä vielä ettei niin voi tehdä ihmisten kanssa.
Kissoja tykkään vähän jahtailla, mutta en kuitenkaan ihan sekoa heidän seurassaan ja välillä voin köllötellä ihan vieressäkin. Tykkään myös hieman maistella asioita ja kaukosäädin oli mm. todella mielenkiintoinen tuttavuus. Ei kovin herkullinen, mutta menetteli pahimman puutteessa.
Olen myös alku ujo ja jännitän hieman uusia paikkoja ja tilanteita. Kun huomaan ettei mitään hätää ole, niin rentoudun ja uskallaudun tutustumaan uusiin ihmisiinkin.
Kävin tässä hetki sitten eläinlääkärin luona ja sielläkin alkuun jännitin paikkaa ja ihmisiä, mutta lääkäri olikin tosi kiva ja olisin mielelläni kiivennyt syliin.
Minulla todettiin silmissä lievää tulehdusta ja korvissa hieman hiivaa, mutta saatiin hyvät lääkkeet ja homma hoidossa.
Olen ihan valmis paketti omaan uutteen kotiin.
Olen kuitenkin aktiivinen tapaus ja minusta saisi hyvän harrastuskaverin, eli en ihan miksikään sohvaperunaksi sovellu. Etsin siis itselleni aktiivista perhettä, joka haluaa puuhailla kanssani ja opettaa minua elämässä eteenpäin.