Olen saanut oman kodin 11.2024 ♥
Kuulumisia 25.8.2024
Moi! Olen Panda, ja tilanteeni on nyt se, että vaikka kerrassaan valloittava pallero olenkin, niin muutama taipumus minulla on, jotka ei niin hyvin sopineet ensimmäiseen kotiini. Siellä kyllä välitettiin minusta hurjan paljon, olenhan oikein söötti ja mukava koira. Leimaannuin kuitenkin omistajaani sen verran, ettei meidän kodin rauhaa olisi vielä mielestäni oikein muut saaneet tulla häiritsemään, ja ilmaisinkin topakasti mielipidettäni vieraita vähän näykkimällä. Etsinkin nyt kotia, jossa kenties olisi hiukan rauhallisempi elämäntyyli, tai jossa minua ainakin voitaisiin kaikella kärsivällisyydellä ja tassusta kiinni pitäen opastaa yli ennakkoluuloistani, koska miten niin vieraita ei tarvitse vierastaa?!
Mielestäni, ja hoitomammankin mielestä, minulla on jo aika paljon mallikelpoisen kotikoiran taitoja plakkarissa. Olen sisäsiisti, nukun yöni rauhassa omassa pedissäni ja olen aina iloinen perheenjäsenten jälleennäkemisestä. Kotona osaan hakeutua myös omiin oloihini ja olen rauhallinen satunnaisia ilohepuleita lukuun ottamatta, jolloin juoksen ihmiseni luo ja sohvalle ja taas sohvalta alas. Rappukäytävän äänille olen muutamaan otteeseen haukahtanut, mutta en mitenkään joka kerta. Lelujen päälle en oikein ymmärrä, mutta purutikuista tykkään kovasti. Autoon hyppään reippaasti, mutta matkustaessa läähätän aikalailla. Valjaat annan pukea päälleni ja lenkillä tepastelen menemään vetämättä tai muutenkaan turhia höntyilemättä. Autot, ihmiset ja toiset koirat ohitan nätisti ilman rähinöitä. Yhtäkkiä takaa päin ilmaantuva polkupyörä voi kyllä saada minut säpsähtämään ja silloin hihnastani on syytä pitää kiinni, mutta kaiken kaikkiaan olen oikein mukavaa lenkkiseuraa.
Yksin jääminen on minulle vielä jännittävää, enkä ihan yksin ole vielä ollutkaan. Kehityskelpoisuutta on kuitenkin asiassa havaittavissa, vaikka pitkäjänteiseen harjoitteluun on silti syytä varautua. Uudessa kodissani on syytä huomioida myös alttiuteni reagoida äkillisiin liikkeisiin, josta syystä minua ei ihan pienten lasten kotiin adoptoida. Vauhdilla kohti tulevat asiat ja vieraat ihmiset jännittävät minua ja saatan kokea tarpeekseni näykkäistä heitä. Omistajaan leimaantumisesta aiheutuu sekin, että saatan olla omistajaani kohtaan hyvin suojelevainen. Siksi uuden ihmiseni on syytä pitää myös minun puoliani, lukea elekieltäni, eikä saattaa minua liian aikaisin liian jännittäviin tilanteisiin. Koiraportti on ollut ensimmäisessä kodissani avuksi, kun olen voinut katsella vieraita portin takaa turvallisen etäisyyden päästä. On hyvin mahdollista, että ajan kanssa rentoudun ja vieraiden jännittäminen vähenee, mutta kohdallani on kuitenkin hyvä olla tietoinen omaan ihmiseen kohdistuvasta resurssin omimis- ja suojelutaipumuksesta. Omia ihmisiäni en ole koskaan näykkäissyt, enkä ole osoittanut resurssiaggressiivisuutta esim. lattialla olevan ruuan suhteen, mutta jos ihmiseni tarjoaa herkkuja minulle sekä toiselle koiralle samanaikaisesti, kuuluisivat kyllä mielestäni molemmat minulle!
Kuuleman mukaan olen kovin symppis ja monin tavoin viittä vaille valmis kotikoira. Työstettäviä juttuja minulla ei ole mahdottoman isoa liutaa, vaan ihan vain pari, joten jos koet olevasi minulle sopiva lempeä ja kärsivällinen ihminen, jonka eloa saisin loppuelämäni ilostuttaa, niin laitathan hetipian hakemuksen tulemaan!
Tarhalla
Elämä se on sitten kummallista. Vielä hetki sitten vietimme hiljaista maalaiselämää oletetun, jo sieltä Suomesta kodin saaneen poikani Mocartaksen ja Brancaksen kanssa. Olemme kotoisin Liettuan kaakkoisosasta sijaitsevasta Elektrėnain kaupungista vanhan rouvan vaatimattomasta huushollista. Nyt poseeraan sitten pääkaupungissa yhdessä yksisarvikseksi itseään kuvittelevan hevosen, robotiksi itseään kuvittelevan lapsen ja vuohiksi itseään kuvittelevien vuohien kanssa!? Miten tähän on tultu? Ei aavistustakaan. Osasiko elämä yllättää? Kyllä! Näkyykö se ilmeistäni? Oi KYLLÄ!
Siinä missä ystävälläni Brancaksella ei hymy hyydy tiukassakaan paikassa, minusta näkyy kaikki läpi. Katso vaikka kuvista, olen tuhannen ihmeen taituri ja yhden tarinan koira. Yhden ihmisen koirakin olen! Minulle nimittäin riittäisi vain yksi ja ainut omistaja. Ja sen hymy.
Meikäkolmikko päädyimme Liettuan isoimpaan Penkta Kojan koiratarhalle, koska omistajamme, tämä iäkäs rouva, ei voinut enää huolehtia meistä. Päätymisemme koiratarhalle oli siis onni onnettomuudessa, koska se viitoitti meidät kohti parempaa. Täällä sentään saamme katon päämme päälle ja murua rinnan alle. Mutta mikä tosiaan pelottaa ja ahdistaa, on tämä ainainen kova ja korvia raastama melu koiratarhalla.
Kuten aikaisemmin mainitsin, olen todennäköisesti Mocartaksen äitimuori. Olisipa ihanaa, jos vielä tapaisimme! Olimme nimittäin toisiimme hyvin kiintyneitä.
Luonteeltani olen hieman hipsuvarvas, aluksi ujo, mutta reipastun kunhan saan nuuhkutella vieraita ihmisiä rauhassa ja turvalliselta etäisyydeltä. Ujon kuoren alta paljastuu moninainen luonteenkirjoni. Minun kehulistani on nimittäin pitkä ja minua kuvataan seuraavilla adjektiiveilla: ystävällinen, kiintyvä, hyvä ja suloinen. Olen ystävällinen niin aikuisille kuin lapsillekin, tulen toimeen hyvin muiden koirien kanssa. Nautin suuresti kävelyistä ja tapani osittaa arvoa yhteisille kävelyille on astella kauniisti vieressä hihnassa.
Olen siis melko vähään tyytyvä koiria, joka on kuitenkin valmis vastaanottamaan mukavuuksia ja rakkaudenosoituksia. Toivon löytäväni kultaisia vuosiani varten sitoutuneen, hyvinvoinnistani huolehtivan loppuelämän kodin sieltä Suomesta, jossa rakas poikanikin viettää mukavia koiranpäiviään. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
