Olen saanut oman kodin 06.2024 ♥
Tarinani on hyvin lyhyt ja melko ytimekäs: taustastani ei tiedetä mitään. Olen saapunut Penkta Kojalle Mindrajan tarhalta, jossa koirat odottavat jotakuta omistajaksi kelpaavaa kaksi viikkoa. Jos kukaan ei saavu, niin koirat lopetetaan. Parhaita arvauksia tätä edeltäneestä elämästä ovat omistajien hylkääminen ja katukoirana kasvaminen. Huh, kaikenlaista on tullut touhuttua. Onnekseni asun nyt täällä!
Jos nyt ei puhuta itsestäänselvyyksistä (katso nyt, miten naurettavan kaunis sekarotuinen piski voikaan olla), niin voisin kertoa hieman itsestäni. Olen ihmisläheinen ja suloinen poitsu, jolla piisaa positiivista asennetta! Raaakastan ihmisiä ja heidän suoltamaansa huomiota suunnallani. Olen tavannut sellaisia pieniäkin ihmisiä ja pitänyt heistä. Vähän he ovat arvaamattomampia kuin isot ihmiset, mutta minä en helposti hätkähdä! Olen nimittäin rohkea ja itsevarma koira. Pidän myös lajitoverieni seurasta. Uudet paikat eivät täällä Liettuassa ole meikäpoikaa hätkäyttäneet, mutta pidätän oikeuden saapua uuteen kotiini pieni pupu pöksyissä. Olisit itsekin ihmeissäsi, jos pölähtäisit automatkan jälkeen uuteen paikkaan, jossa ihan oudot ihmiset puhuu vielä oudompaa kieltä!
Kodissani tulisi löytyä kaikenmoista kävelyttäjää ja rapsuttajaa, sillä rakastan lenkkeilyä, pitkiä ulkoiluja ja rapsutuksia. Tai no, enhän minä sitä tarkoita, että taluttaja-palvelijan olisi joka hetki vaihduttava. Pieni koira kaipaa sirkushuvejakin enemmän omaa turvaa ja laumaa, johon kuulua. Mihinkäs jäinkään… Ai niin, rapsutukset. Aah, niin. Voisin olla tuntikausia hellittävänä. Olisin varmasti täydellinen perheenjäsen perheeseen tai miksei vaikka aikuiseenkin kotiin. Löytäisin paikkani syvältä metsästä tai Helsingin Kalliosta terasseilta aamukahvilta. En ole sillä lailla kranttu ukko ollenkaan.
Oltaisiin yhdessä sitten aamukasteessa tai liikennevaloissa, sinä ja minä, meillä olisi varmasti yhdessä kaikki tarvittava. Tai ehkä ei sittenkään. Muista ottaa mukaan myös vähän nakkia. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
