Kuulumisia tarhalta 12.1.2025
Täällä me veljeni Neonaksen kanssa elelemme ja vartumme tarhalla. Ihmiset sanovat, että on melko surullista, että vietämme nuoruutemme täällä, emmekä omassa kodissa. Onneksi meillä on ihania vapaaehtoisia, jotka auttavat meitä kasvamaan ja sosialisoitumaan. Vapaahetoisten kanssa työskentely sujuu jopa paremmin kuin kukaan odotti! Tässäpä pientä päivitystä kuulumisistani.
Olen oppinut, että kaupunkielämä voi olla todella pelottavaa. Autot, ambulanssin sireenit ja muut kaupungin äänet saavat minut hätääntymään. Luonnossa sen sijaan tunnen oloni paljon paremmaksi – siellä on rauhallista ja turvaisaa. Onkin aika selvää, että kaupunkikoiraksi minusta ei ole, mutta maalla tai rauhallisemmalla taajama-alueella tuntisin varmasti oloni mukavaksi.
Olen vasta nuori koira, ja muutaman kerran viikossa tapahtuvat sosiaalistamisharjoitukset vapaaehtoiseni kanssa ovat tuottaneet tulosta. Harmi vain, että hän pääsee seurustelemaan ja kävelyttämään minua vain muutaman kerran viikossa. Olen nimittäin osoittanut potentiaalini ja sen, että kehityn nopeasti. Kotioloissa edistyminen olisi varmasti huimaa.
Toivon, että jonain päivänä pelkoni hälvenevät kokonaan ja löydän rakastavan kodin, jossa voin olla oma itseni.
Kuulumisia tarhalta 19.5.2024
Täällä tarhalla meidän kanssamme työskentee nk. ”sosiaalistamisvapaaehtoiset” jotka ovat tehneet hyvää työtä kanssamme ja homma sujuu paremmin kuin kukaan olisi voinut kuvitellakaan.
Mitä edelleen pelkäämme on kaupungin äänet – autoja, ambulanssien sireenejä ja niin edelleen. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä emme ole koskaan asuneet muualla kuin maalla. Vaikka viihdymmekin erinomaisesti maaseudun rauhassa, ei kaupunkiympäristö ole kuitenkaan poissuljettu kotiympäristö. Tarvitsemme kummatkin rauhaa rakastavan kodin ja meille kodin ilmapiiri, jossa tunnemme olevamme hyviä ja turvassa, on maaseudun rauhaa merkittävästi tärkeämpi tekijä. Nuorina koirina sopeudumme varmasti monenlaiseen ympäristöön, mutta omistajamme tulee olla kärsivällinen kanssamme.
Oma vapaaehtoiseni tulee yleensä viikoittain viettämään muutaman tunnin kanssani. Tässä hänen huomionsa viimeiseltä kävelyltä kanssani: ”Pelottavinta on, kun auto liikkuu ja on näkyvissä, silloin haluan kadota, painautua maata vasten ja vetää kovasti kulman ympäri. Kuitenkin, kun pääsimme hieman kauemmas moottoritien äänistä, rauhoitun ja nautin jopa makupaloista. Toivon, että omistajani jaksaa toistaa tällaisia hauskoja makupaloilla vahvistettuja kokemuksia äänten työstämisen kanssa, jotta jonain päivänä voitan pelkoni. Tämä ruoalla palkitseminen on tepsinyt, nimittäin aluksi kiinnitin huomiota vain ääniin, mutta nyt osallistun täysin yhteiseen harjoitukseemme, jossa olen oppinut ottamaan ruokaa kädestä ja maasta.”
17.5.2024
Olen yksi niistä kolmesta veljestä, jotka saapuivat Vilnan laitamilta pienestä kylästä SOS Gyvinain koiratarhalle, koska omistajamme, eräs vanha rouva, ei kyennyt meistä huolehtimaan.
Yksi meistä veikoista jo kotiutui Liettuaan, mutta me kaksi, minä ja Neonas, melkeinpä identtiset pojankoltiaiset, jäimme odottamaan tarhalle oman kodin toivossa. Emme herätä paikallisissa kiinnostusta, sillä olemme kaiketi liian tavanomaisen näköisiä. Meistä on kuitenkin sanottu, että olemme todellisia sydäntenmurskaajia!
Myös luonteiltamme olemme kuin samasta puusta veistetty. Vaikka olemmekin vähän varovaisia uusien ihmisten suhteen, olemme kuitenkin todella ystävällisiä kerran kunnolla tutustuttuamme. Nuorille koirille tyypilliseen tapaan opimme nopeasti ja sopeudumme myönteisesti uusiin asioihin. Rakastamme leikkimistä, kaikkinaista peuhaamista ja riekkumista. Nautimme myös saamastamme hoivasta, kunhan ensiksi ymmärrämme, että olemme turvallisissa käsissä. Äitimme on jo kodin saanut Tule, joka on kaikkien kehujen perusteella täydellinen kotikoira ja oikea timantti. Jos siis jossain lotossa olemme voittaneet, niin se on geenilotto!
Meillä on kaiken kaikkiaan vielä paljon opittavaa, perheemme tulisi valmistautua aloittamaan kaiken niin sanotusti alusta asti, sillä olemmehan varsin nuoria ja kokemattomia koiruuksia. Esimerkiksi hihna on vähän niin kuin uusi juttu, mutta eiköhän me siihenkin totuta, kunhan saadaan tarpeeksi herkkuja palkaksi! Olemmekin varsin helposti ruoalla motivoitavissa ja innokkaita oppijoita.
Voisin soveltua monenlaiseen perheeseen ja ympäristöön. Reipas koirakaveri kotona olisi minulle merkittävä apu sopeutumisessa, arkuuden karkoittamisessa ja kotikoiran oppien viitoittamisessa.
Eli jos olet etsimässä perheenjäsentä, joka on ystävällinen, leikkisä, aluksi hieman varovainen, mutta sitten täynnä riemua ja rakkautta, niin tässä minä nyt olisin. Odotan jo kovasti pääseväni ihan oikeaan kotiin litistymään oman ihmiseni kainaloon. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.