Olen saanut oman kodin 08.2024 ♥
Tarinani alkaa Pakruojiksen pienestä kaupungista Šiauliain läänistä. Minut löydettiin päämäärättömästi haahuilemasta pimeältä soratieltä. Olin mahdollisesti harhaillut jo pidemmän aikaa, sillä olin todella väsynyt ja nälkäinen. Olin resuisen näköinen ja kävi hyvin äkkiä selväksi, että kaiken lisäksi olen sokea. Kukaan ei näyttänyt kaipaavan minua eikä perääni ole koskaan kyselty. Minun arvioidaan olevan noin yhdeksänvuotias. Turkkini oli pahasti huopaantunut ja pääsinkin heti pesulle ja trimmattavaksi. Nyt olen kuin uusi koira.
Olen melkoisen rauhallinen vanhaherra. Eihän sitä tässä iässä enää viitsi turhia hötkyillä. Vaikka en mitään näe, olen hyvin utelias ja haluan tutkia jokaisen nurkan ja kolkan talosta sekä pihamaalta. En juurikaan hauku, mutta tavatessani uusia ihmisiä jännitän aluksi, kunnes tunnen heidän lempeän kosketuksensa. Sen jälkeen kerään rohkeuteni ja haluan ystävystyä.
Asun tarhalla kahden muun koiran kanssa, enkä rähjää heille. Kuitenkin oma turvallinen tila on minulle tärkeää, enkä pidä äkillisistä lähestymisistä ja kosketuksista. Paras seuralainen minulle olisikin toinen rauhallinen seniori, nuoressa koirassa voi olla minulle liikaa vauhtia.
Rakastan viettää aikaani sohvalla pötköttäen ihmisten kainalossa. On ihanaa olla sylissä hellittävänä ja rapsuteltavana. Pidän myös lenkille lähtemisestä ja autolla ajeluista. Sokeudestani johtuen en sovi pienten lasten perheeseen. Tulevassa kodissani voisi olla rauhallinen koirakaveri, mutta pärjään myös ainoana lemmikkinä. Kovin aktiiviseen kotiin en ole paras valinta, mutta tarvitsen kuitenkin myös päivittäisiä lenkkejä. Iltaisin voimme sitten yhdessä pötkötellä sohvalla. ♥
Sokea ja seniori ei ole se halutuin yhdistelmä, mutta toivoisin, että siellä ruudun takana olisi joku, joka tuntisi lämmön sydämessään lukiessaan tarinaani. Ansaitsen itselleni oman rakkaan perheen. Jos siis sain sydämesi sykkimään, otathan yhteyttä, niin aloitetaan kesä yhdessä. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
