Olen Leo, 7-vuotias elämäniloinen ja urhea poika Keturkojo Viltis -tarhalta. Minun olkapääni ovat murtuneet ja tarvitsen kuntoutusta sekä 2 leikkausta.
Leon kummius päättyi marraskuun lopulla 2024. Leo sai parasta mahdollista hoitoa ja elää rakastetun kotikoiran elämää elämänsä viimeiset kuukaudet. Muistelemme Leoa lämmöllä.
Päivitys 11.11.2024
Kesällä 2024 olkapääni leikattiin, minkä jälkeen kuntoutus alkoi allasterapialla ja muilla harjoituksilla. Valitettavasti Suomessa lokakuussa kontrollikäynnillä todettiin, että paraneminen ei ollut edennyt toivotusti, sillä olkapään ja jalan pehmytkudokset ja nivelsiteet ovat liian heikot tukemaan normaalia liikettä. Pohdimme hoitajieni kanssa hoitoni ja kuntoutukseni seuraavia askeleita.
Vaikka leikkaus ei tuonut täyttä toipumista, olen saanut erinomaisen kipulääkityksen ja päässyt kotihoitoon Suomeen. Kotihoidossa voin rentoutua ja harjoitella liikkumista paremmin kuin tarhalla, minkä lisäksi pääsen nauttimaan vatsarapsutuksista ja pehmoisista pedeistä vaikka koko päivän!
Hei, olen Leo ja haluan kiittää sinua siitä, että huomasit minut ja kiinnostuit tutustumaan tarinaani ja avuntarpeeseeni. ❤ Se lämmittää sydäntäni kovasti, koska olen joutunut odottamaan apua monta vuotta vakavasti vammautuneena.
Olin aikoinaan koditon koira ja asetuimme muutaman kodittoman ystäväni kanssa erään autohuollon lähelle Balbierisiskisin kylässä. Alueen omistaja oli ystävällinen ja laittoi aidan turvaksemme ja antoi meille ruokaa. Tämä ystävällinen ihminen yritti parhaansa auttaakseen meitä, mutta elinolot olivat silti niin huonot, että marraskuussa 2020 meidät pelastettiin Keturkojo Viltis -tarhalle, parempiin oloihin.
Olin vammautunut vakavasti jäätyäni auton alle jo ennen tarhalle tuloani. Tarhalla elinoloni kohenivat ja minusta on pidetty oikein hyvää huolta. Kuitenkin tarha toimii pääosin vapaaehtoisten toimin ja taloudelliset resurssit ovat rajalliset, joten heidän oli vaikeaa sitkeistä yrityksistä huolimatta saada minulle tarvittavaa apua.
Eräs vapaaehtoinen lahjoitti minulle jopa apuvälineen, mutta en ole oppinut sitä käyttämään. Eläinlääkärit Liettuassa eivät ole oikein osanneet minua auttaa.
Nyt tilanne on kuitenkin parempi, koska olen saanut apua siihen, että pääsin Suomeen ortopedin tutkimukseen ja sain oikean diagnoosin, jonka pohjalta saan sitä apua mitä tarvitsen. Molemmat olkapääni ovat murtuneet ja toisessa olkapäässä luut ovat irrallaan. Kummatkin olkapääni tarvitsevat leikkauksen. Mutta ennen leikkauksia tarvitsen kuntoutuksen, johon sisältyy kipulääkitys, painonpudotus ja lihasten vahvistaminen. Nyt on aloitettu kuntoutus dieettiruoalla ja uinnilla sisältäen myös pientä kävelyä ja leikkiä voimieni mukaan.
Kun kuntoutus saadaan vietyä loppuun, on tosiaan edessäni kalliit leikkaukset. Ihmiset ihmettelevät kuinka täynnä iloa ja urheutta olen olosuhteisiini nähden. Leikkausten jälkeen voisin alkaa etsimään itselleni omaa kotia, jossa voisin olla rakastettu perheenjäsen loppuelämäni.
Olen vasta 7-vuotias ja olisi ihmeellisen ihanaa saada vielä kokea elämää terveenä ja rakastettuna omassa kodissa. Kuulen jatkuvasti kehuja, joiden mukaan olen todella hieno koira. Toivon, että sinäkin pidät minusta ja ehkä jopa haluaisit auttaa minua, että pääsen tarvitsemiini leikkauksiin.