Olen saanut oman kodin 10.2024 ♥
Olin siitä onnekas, että minulla oli koti ja oma ihminen. Olin omistajani silmäterä, me kaksi pidimme yhtä niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Kuuluimme yhteen ja vartioin ja huolehdin emännästäni. Asuimme aivan kahdestaan Pasvalyksen alueella pienessä mökissämme. Elämämme oli ehkä vaatimatonta mutta hyvää, olimme vähään tyytyväisiä. Saimme syödäksemme joka päivä ja mikä tärkeintä, meillä oli toisemme.
Valitettavasti usein elämä ei kuitenkaan mene niin kuin saduissa. Ystävälliset naapurimme alkoivat kiinnittää huomiota siihen, ettei pihapiirissämme näkynyt enää mummoa eikä koiraa. Heidän saapuessaan huolestuneina selvittämään asiaa, valkeni sisällä oleva sydäntäsärkevä tilanne heille koko kauheudessaan.
Omistajani oli menehtynyt ja minä uskollisena kumppanina huomasin olevani epätoivoisessa asemassa. Yksin ja vailla huolenpitoa vietin useita päiviä menehtyneen mummon vieressä, kunnes naapurini vihdoin tulivat apuun. Kärsin varmasti valtavasta nälästä ja janosta, mutta olin silti pysynyt uskollisesti omistajani vieressä hiljaa. Pet Rescue Finlandin vapaaehtoiset olivat mukana hakemassa minua tarhalle, olin riutunut ja nääntynyt, mutta elossa.
Jo taustastani käy selväksi, että olen hyvin kiltti ja uskollinen koira. Omista kärsimyksistäni huolimatta suhtaudun muihin ystävällisesti, erityisesti koiranpennuille olen niin kiltti, että jaan jopa ruokani heidän kanssaan. Silmistäni paistaa kuitenkin surumielisyys, kaipaan omistajaani ja entistä elämääni, missä sain olla omassa kodissani.
Minusta huolehditaan tarhalla hyvin ja oloni pyritään tekemään mahdollisimman mukavaksi, mutta toivoisin silti vielä mahdollisuutta löytää uusi omistaja minun silmäteräkseni. Kotitaustastani johtuen hihnakävely on minulle tuttua puuhaa ja rauhalliset lenkit ovat mieleeni. Nuuskuttelen innoissani tuoksuja ja rapsutukset kelpaavat aina.
En ole enää nuori ja moni varmaan sivuuttaa minut liian ikäloppuna, tarhalta kuitenkin toivotaam kovasti, että saisin vielä mahdollisuuden onneen ja omaan kotiin. Seniorin adoptointi voi olla riskipeliä, mutta se antaa myös paljon enemmän. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
