Jouluna pyysimme somessa apua Flylle (Bonitalle) ja toivoimme, että seuraajiemme kautta voisimme toteuttaa joulun ihmeen tälle suurelle, kiltille jättiläiselle.
Fly luovutettiin tarhalle, koska perheeseen syntyi vauva, eikä perheenäiti ollut varma, miten suuren koiran ja vauvan yhdistelmä toimisi. Fly tapasi tarhalla ja kotihoidossa monia lapsia, ja huoli osoittautui turhaksi.
Flyta kuvailtiin tarhalla mahtavaksi koiraksi, jolla on ystävällinen ja leikkisä luonne, mutta joka osaa myös olla tarvittaessa rento ja rauhallinen. Hän oli valmis kotiin, mutta joutui odottamaan melkein vuoden, ennen kuin oma koti löytyi.
Ja sitten, joulun ihme tapahtui: Fly pääsi kotiin tammikuussa, omaan kotiinsa.
Flyn omistaja kertoo nyt kuulumisia kuluneen kuukauden ajalta:
Fly on kotiutunut erinomaisesti, ehdottomasti odotettua paremmin!
Fly oppi uuden nimensä jo kahden päivän sisällä ja oppii hetkessä muitakin suomenkielen sanoja (ulos, pissalle, herkku).
Fly rakastui uuteen asuinpaikkaansa ensisilmäyksellä ja innostuikin kaikesta mitä kodissani hänelle esittelin. Oma peti, omat lelut ja se että sohvallakin saa köllötellä aiheuttivat näkyvän riemastumisen. Suosikkileluksi päätyi pehmeä kalkkuna, jota Fly heiluttelee usein olohuoneen matolla.
Yllätyin myös siitä kuinka nopeasti Fly alkoi kiintymään minuun. Olin varautunut siihen, että tyttö tarvitsisi paljon omaa tilaa, mutta hän halusikin alusta asti olla paljon lähelläni. Ensimmäinen viikon hän myös nukkui vieressäni, kunnes otti omiksi paikoikseen makuuhuoneen maton, oman petinsä tai olohuoneen sohvan.
Jos olen jostain innoissani, saatan hieman tanssahdella vaikka keittiössä tai olohuoneessa ja on hauskaa nähdä että välillä iloni tarttuu Flyhin ja hänen häntänsä heiluu vaikka hän vain köllöttäisi kyljellään matolla.
Fly rakastaa kaikkia ja kaikki rakastavat sitä. Tutustuu erittäin mielellään uusiin ihmisiin ja olisi kaikkia koiriakin menossa moikkaamaan. Ainut, joka vähän pelottaa, on naapurin rääväsuinen pienten koirien poppoo.
Aloitin yksinoloharjoitukset heti ensimmäisen viikon jälkeen ja ei mennytkään kauaa, että Fly on täysin rauhallisesti yksin kotona. Monesti köllöttelee sohvalla torkkuen kun tulen takaisin kotiin ja juoksee sitten innoissaan ovelle vastaan. Silloin tällöin on tuonut jokusen roskiksen sisällön olohuoneen matolle, mutta lähinnä jättää vain sen siihen löydettäväkseni eikä syö.
Ainut heti alussa ilmennyt ongelma on Flyn innostumis-/turhautumiskohtaukset. Hän taitaa olla juuri teini-ikänsä loppupuolella ja uusien asioiden ollessa liian kivoja, jännittäviä tai tylsiä hän alkaa purkamaan tunnetilaansa minuun tai poikaystävääni. Fly ei ymmärrä omaa voimaansa lainkaan ja tarttuu näykkien ja purren pentumaisesti käsivarsiin, reisiin, hihoihin tai lahkeisiin kiinni. Kahdella ensimmäisellä viikolla olin yltäpäältä mustelmilla kunnes tilanne vähän rauhoittui. Edelleen varsinkin ulkoillessa kyseistä käytöstä ilmenee, mutta olen löytänyt keinoja rauhoittaa tilannetta ja kun olen Flylle nyt tutumpi, niin uskallan hieman korottaa ääntäkin.
Fly on upea koira, jonka läsnäolo lämmittää sydäntäni päivittäin.