Liettuassa, etenkin maaseudulla, syntyy valitettavan paljon ei-toivottuja vahinkopentuja. Syitä ovat edelleen tietämättömyys ja varojen puute. Sterilointien hinta on Liettuassa keskimäärin noin 100 eur, joka on iso summa Liettuan maaseudulla asuvalle maksettavaksi. Matkat voivat olla myös pitkät, pahimmillaan lähimmälle eläinlääkärinklinikalle on 100 km matkaa, joten esimerkiksi autottomalle vanhukselle koko prosessi on lähes mahdottomuus.
Vaikka suoranaista katukoiraongelmaa Liettuassa ei enää ole, koiria kulkee edelleen vapaana useista syistä. Koirat, joista omistaja ei pidä huolta, karkaavat pihalta, omistajat antavat koiran ulkoilla itsekseen, vahinkopennut alkavat vaeltaa pihalta kylille ruokaa etsien tai tarpeeton koira ajetaan kauemmas toiseen kylään ja päästetään siellä vapaaksi. Vapaana kylillä kulkevat koirat lisääntyvät keskenään.
Iso ongelma on niin sanotut populaatiopihat, jossa yleensä vanhempi henkilö ruokkii pihallaan koirapopulaatiota, joka lisääntyy jatkuvasti keskenään. Koirat saavat jonkinlaista ruokaa, mutta koirien perusterveydestä ei välttämättä pidetä huolta. Usein koirat ovat rokottamattomia, takkuisia ja täynnä punkkeja. Steriloimattomina keskenään asuvat sisaruksetkin lisääntyvät keskenään.
Kun ei-haluttuja vahinkopentuja syntyy, omistajat eivät tiedä mitä tehdä pennuille. Osa myydään parilla kymmenellä eurolla tai annetaan naapureille. Osa luovutetaan tarhoille. Osa jätetään pahvilaatikossa yön pimeydessä tarhan portille tai viedään metsään tai pelloille selviämään itsekseen. Pahimmillaan pennuista yritetään päästä eroon myös julmilla tavoilla kuten hukuttamalla järveen. Onneksi asenteet ovat hiljalleen muuttumassa – yhä useammin apua haetaan koiratarhoilta sen sijaan, että pennuista yritettäisiin päästä eroon epäinhimillisin keinoin.
Vapaana kulkevat tyttökoirat pyrkivät suojaan synnyttämään, joten pentuja pelastetaan esimerkiksi hylätyistä ladoista ja asuintalojen ulkorakennuksista. Kun pennut annetaan eteenpäin eivätkä omistat huolehdi steriloinneista, kierre jatkuu. Narttukoira voi saada ensimmäiset pennut jo ensimmäisistä juoksuista, eli n. 6-12 kk ikäisenä. Jos pentueessa syntyy narttupentuja ja vuoden sisään emä ja kaikki narttupennut saavat jo uudet pennut, pentueen koosta riippuen puhutaan kymmenistä uusista pennusta vuoden sisällä. Siksi jo yhden koiran steriloinnilla on suuri merkitys.
Jokaisesta vahinkopentueesta jää tarhalle usein yksi tai kaksi pentua, jotka eivät löydä kotia, koska seuraava pentue on jo tullut tarhalle ja ihmiset adoptoivat mieluummin mahdollisimman nuoria pentuja eivätkä jo lähemmäs puolivuotiaaksi kasvanutta nuorta koiraa.
Miksi sterilointi on tärkeää?
- Vähentää kodittomien eläinten määrää
Sterilointi estää ei-toivottujen vahinkopentujen syntymisen ja sitä kautta vähentää hylättyjen koirien määrää. - Ehkäisee terveysongelmia
Sterilointi voi estää vakavia terveysongelmia, kuten kohtutulehdusta ja tiettyjä syöpiä. - Parantaa käyttäytymistä
Kastrointi voi vähentää vaeltelua ja aggressiivisuutta erityisesti uroksilla. - Vähentää eläinsuojelun kuormitusta
Jokainen ei-toivottu pentue lisää painetta eläinsuojeluyhdistyksille. Kun koiria on liikaa ja koira on helppo hankkia, koiralla ei ole arvoa. Koiria hylätään tarhoille helposti. Koiriin kohdistuu väkivaltaa ja koirista ei pidetä huolta.
PRF:n sterilointiprojektit
Pet Rescue Finland on järjestänyt joka vuosi vuodesta 2019 lähtien sterilointi projekteja Liettuan maaseudulla, missä apua tarvitaan eniten. Viikonlopun sterilointipäivien aikana eläinlääkärit steriloivat noin 50 koiraa ja kissaa yhden päivän aikana. Projektit järjestetään pienissä kylissä, jotta paikallisten olisi helpompi tuoda eläimiään steriloitaviksi lyhyen etäisyyden vuoksi. Paikalle matkustaa myös PRF:n vapaaehtoisia auttamaan projekteissa. Sterilointikampanjamme ovat tärkeä osa vastuullista eläinsuojelutyötä – ilman niitä muutos ei olisi mahdollinen.
Tarhalla asuvan koiran adoptio on aina hyvä teko ja vapauttaa tarhapaikan seuraavalle apua tarvitsevalle. Yksin adoptioilla emme kuitenkaan ratkaise kodittomien koirien ongelmaa. Adoptiot yhdessä steriloinnin kanssa on tehokkain tapa saada aikaan pysyviä muutoksia.
Jotta voimme toteuttaa sterilointiprojekteja, tarvitsemme rahaa. Varojen keräämiseksi järjestämme sterilointikampanjoita somessa. Lahjoittamalla sterilointiprojekteihin teet eläinsuojeluteon. Muutaman euron lahjoitus ei ole suuri summa yhdelle henkilölle, mutta kun lahjoittajia on paljon, voimme saada paljon aikaan.
Olemme tehneet sterilointi työtä Pasvaliksen alueella Liettuan ja Latvian rajalla, koska tältä alueelta on tullut paljon koiria Suomeen adoptioon. Kunnianhimoinen tavoitteemme on tehdä samanlaisia sterilointiprojekteja jokaisella paikkakunnalla, josta koira tuodaan adoptioon Suomeen. Vuonna 2026 haluamme aloittaa sterilointiprojektit Salcininkain alueella lähellä Liettuan ja Valkovenäjän rajaa sekä Alytuksen alueella lähellä Liettuan ja Puolan rajaa.
Muutosten tuulet
Meidän tavoitteemme on tarhat tyhjiksi koira ja kylä kerrallaan vuoteen 2036 mennessä. Saavuttaaksemme tavoitteen, vaaditaan pitkäjänteistä ja paikallista eläinsuojelutyötä koirien adoptioiden lisäksi. Yksi tärkeä osa tätä työtä on steriloinnit.
Tavoite on iso, mutta uskomme sen olevan saavutettavissa. Koirien eläinsuojelullinen tilanne ja asema Liettuassa on muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina, myös sterilointien suhteen. Ensimmäisen sterilointikampanjavuoden aikana jaoimme tietoa ja kumosimme sitkeitä myyttejä steriloinnin haitoista. Nyt monet perheet maaseudulla ovat jo kyllästyneet vahinkopentuihin ja haluavat aktiivisesti steriloida koiransa – enää esteenä ovat lähinnä raha ja pitkät etäisyydet klinikoille. Yhä useampi perhe ei halua ratkaista ongelmaa “vanhalla tavalla” tuhoamalla vastasyntyneet pennut.
Projektimme ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä paikallismediassa ja ihmiset ottavat projektimme ilolla vastaan. Tämä on valtava askel kohti pysyvää muutosta, jossa jokaisen koiran tulisi syntyä toivottuna ja rakastettuna lemmikkinä – ei enää vahinkona.
Valistuksen tärkeys
Yhteistyötarhoillemme päätyy jatkuvasti pentuja. Vastuulliset tarhat pyrkivät aina steriloimaan vahinkopentujen äitikoiran. Kun vahinkopentujen omistaja pyytää tarhaa ottamaan pennut, tarha ottaa äitikoiran ja pennut huostaansa, etsii pennuille kodit, steriloi äitikoiran ja vasta sen jälkeen palauttaa äitikoiran takaisin omistajalle. Samalla äitikoiran omistajan kanssa voidaan keskustella koiran hoidosta – steriloinnin tärkeydestä, rokotuksista, loishäädöstä, ruokinnasta ja koiran oikeudesta elää sosiaalisena eläimenä ihmisen parhaana ystävänä.
Tietoisuuden lisääminen on tärkeä osa muutosta. Seuraava sterilointi projektimme Liettuassa on 23.-24.5.2026. Steriloinnin yhteydessä jaetaan tietolehtistä, jossa on kahdeksan koiriin liittyvää myyttiä kumottuna. Lehtinen tulee myöhemmin osaksi tietopakettia, jota jaetaan tarhoilta adoptoiville ihmisille. Valistuksen avulla haluamme auttaa siinä, että liettualaiset koiranomistajat ymmärtävät paremmin koiran perustarpeita.
Ole osana muutosta – lahjoita sterilointeihin
Osallistu mukaan eläinsuojelutyöhön ja lahjoita sterilointeihin. Yhdessä voimme varmistaa, että jokainen koira syntyy rakastettuna – ei sattumana.
Mobilepay: 31249
Tilisiirto: Pet Rescue Finland, FI22 1544 3000 0042 70, viite 2299
Poliisihallitus on myöntänyt Pet Rescue Finland ry:lle rahankeräysluvan 25.7.2020
Lupanumero RA/2020/680
