Minä ja veljeni Sancho sekä eräs kolmas koira elimme nälässä kaulastamme kahlittuna tiukoissa köysissä erään köyhän maalaistalon pihalla. Ilman sydämellisten sivullisten toimintaa olisimme viruneet näkymättöminä pois iäkkään maanviljelijän luota, jolla ei ollut ymmärrystä tai kykyä huolehtia meistä.
Kun saavuimme koirasuojaan, olimme silminnähden vakavasti nälkiintyneitä.
Mutta tiedättekö mitä? Tuo kova elämä ei ole vienyt uskoa elämään. Olemme harvinaisen iloinen ja dynaaminen kaksikko. Meitä voisi kuvailla todellisiksi avosydämisiksi maalaispojiksi, täynnä iloa ja rakkautta. Sellaisia, joiden elämä on ollut suoranaista tuskien taivalta, mutta joiden toive silmistä eikä usko ihmisiin ole sammunut. Raskaasta elämästä huolimatta olemme siis kumpikin todellisia lempeitä sieluja, sellaisia, joita ei tarhan väen mukaan kuulema kovin usein tapaa.
Olemme molemmat ystävällisiä ja kuplivan hyväluonteisia veijareita. Tarhalla olemme tulleet toimeen kaikkien kanssa, niin muiden koirien, kissojen kuin lastenkin. Olisi hienoa, jos minulla olisi koirakaveri kotona, mutta uskon pärjääväni myös ainoana koirana omistani silmäteränä.
Veljeni kanssa olemme adoptoitavissa myös yhdessä, koska tulemme mahdottoman hyvin juttuun keskenämme. Yhtä hyvin voimme olla onnellisia myös toisistamme erikseen, sillä otamme kaiken osaksemme tulevan suurella kiitollisuudella vastaan. Kahden keskikokoisen koiran adoptio olisi satumainen tuhkimotarina, emmekä ole tottuneet kuulemaan, saatikka kokemaan sellaisia.
Olen veljeäni Sanchoa hieman ujompi, mutta hyvin lempeä ja hellyydenkipeä.
Osaamme kulkea hihnassa, ja myös luoksetulo onnistuu hienosti, sillä reagoimme hienosti nimiimme.
Tarhan väki sanoo, että olemme yksinkertaisesti hyviä poikia, hyvinvoivia senioreja, joilla on edelleen haave paremmasta huomisesta.
Nautin jokaisesta hetkestä, jonka saan viettää ihmisen seurassa, jokaisesta kävelylenkistä ja rapsutuksesta.
Olisitkohan sinä minun ihmiseni? Se turvallinen ja rakastava ihminen, jonka rinnalla saisin viettää ne viimeiset vuodet, jotka maallinen vaellukseni vielä kestää. Haluaisin vielä kokea, miltä tuntuu olla jonkun oma, rakastettu, tärkeä ja rakkaudella perheenjäseneksi otettu. ♥
