Minun nimeni on Pumpurelis. Vaikka elämäni on muuttunut paljon, eikä se ole lainkaan sellainen, kuin olin eläkepäivilleni kuvitellut, en ole menettänyt toivoani.
Minulla oli koti ja ihminen, jota rakastin. Sitten eräänä päivänä kaikki katosi. Rakas omistajani menehtyi, ja minä sekä ystäväni Pupa jäimme kahdestaan. Meidät vietiin tarhalle, jossa jouduimme yhtäkkiä elämään pienessä häkissä tavallisen kotielämän sijaan. Vaikka olen menettänyt paljon, on minulla vielä onneksi Pupa turvanani. Olemme kulkeneet yhdessä niin kauan, etten osaisi kuvitella elämää ilman Pupaa. Tämän vuoksi meidät voikin adoptoida vain yhdessä, olemme niin sanottu pakettidiili.
Olen rauhallinen, ystävällinen ja pidän ihmisistä kovasti. Kun joku tulee luokseni, toivon aina saavani huomiota, suorastaan janoan sitä. Rakastan rapsutuksia ja sitä tunnetta, että joku välittää. En kuitenkaan ole mustasukkainen, vaikka muutkin saisivat rapsutuksia, jaan huomion mielelläni.
Kävelylenkit ovat minusta mukavia ja osaan kävellä hihnassa varsin hienosti. Joskus saatan haukahtaa vastaan tuleville koirille, mutta en pahaa tarkoittaen – haluan vain ilmoittaa olevani paikalla. Tulenkin hyvin toimeen muiden koirien kanssa, ja jopa kissojen kanssa voin elää sovussa. Myös lapset ovat minulle mieluisia ystäviä.
Olen siinä mielessä poikkeustapaus, että olen ennen elänyt sisäkoirana, ja kotielämä on minulle entuudestaan tuttua. Toki sopeutumista se tulee vaatimaan, kun olen täällä tarhalla Pupan kanssa jo tovin asunut, ja en voi luvata, ettei mitään haasteita voisi alkuun tulla. Olen kuitenkin varma, että ajan kanssa sopeudun.
Suurin toiveeni on löytää uusi perhe yhdessä Pupan kanssa. Olemme tukeneet toisiamme surun keskellä, ja uskon, että yhdessä osaamme tuoda myös paljon iloa tulevaan kotiimme.
Jos annat meille mahdollisuuden, lupaamme täyttää kotisi uskollisuudella, lempeydellä ja lämpimällä läsnäololla. ♥
