Pikkuhirmu Zoze

Sukupuoli:

Syntymäaika: 06.2017

Koko: n. 30 cm, 5,5 kg

Kotimaa: Liettua

Tarha: Mazas Draugas, Panevezys

Sijainti: Omassa kodissa

Kotiutunut: 12.2020

Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Pikkuhirmu Zoze

9.3.2022

Hirmuisuuteni on pelkoa. Pelkään.

Olen saanut oman kodin 12.2020 ♥

Heinäkuussa minun pihallani kävi suomalaisia tätejä. Juuri, kun olin tottunut asumaan uuden Mammani kanssa ja oli ihan vain Mamman muru. Nukun sängyssä ja vaeltelen pihalla ja leikin muiden koirien kanssa ja MINULLE EI TARVITSE TUODA TÄNNE KETÄÄN MUITA IHMISIÄ.

Niiden suomalaisten mielestä olin tosi söpö ja pieni ja HAA, purin niitä kaikkia oikein kovasti. Siitäs saivat, kun häiritsivät minun ja Mamman elämää. Yritin kyllä varoittaa heitä. Kiljuin pelosta, kun he kävelivät ohitseni. Olisivat pysyneet kauempana.

Puren lujaa ja kyllä niiltä ihan verta tuli sormenpäästä. Sellainen hirmu minä olen.

Kyllä nuo suomalaiset ovatkin pitkään miettineet laittavatko minua tänne sivuille kodinetsijäksi. Ei – joo ei – joo. Päättäisivät jo. Nykyinen Mammani on kuulemma vaan sellainen hoitoMamma ja jonnekin minun pitäisi päästä oikeaan kotiin. Mammalla on ainakin kymmenen koiraa täällä tilalla hoidossa, kun meidän maaseutu on täynnä hylättyjä koiria. Minulla oli koti, mutta kesäkuussa minut annettiin pois.

Sanomattakin on selvää, että minä voin mennä vain perheeseen, jossa on paljon kokemusta pelokkaista, purevista koirista. Projektikoiraksi. Ei lapsia, ei meteliä. Kun opin tuntemaan OMAN ihmiseni, niin oma ihminen voi vaikka laittaa korvani solmuun enkä tee mitään pahaa. Rakastan suurella sydämellä.

Pitää tietää se, että Suomessa, jos ulkomailta tullut koira puree vierasta ihmistä, niin heti alkavat raivotautiepäilyt. Niinpä on ihan hyvä, että minun yhdistykseni tekee kaikille Suomeen tuleville koirille virallisen tutkimuksen raivotaudin vasta-aineista. Olen myöskin entinen kotikoira ja kotihoitokoira ja nyt täällä hoitopaikassa sisäkoirana jo puoli vuotta, joten todennäköisyys, että joku Valko-Venäjältä tullut raivotautinen villikettu olisi purrut minua, on aika pieni. Vaikka puren, en ole raivotautinen koira. Pureminen voi myös mennä ikäväksi poliisiasiaksi. Totta kai. Pureminen on koiralla luonnollinen käyttäytyminen, kun kovasti pelottaa ja pitää puolustaa itseään, mutta ihmisten yhteiskunnassa se ei ole mitenkään kelvollista käytöstä. Niinpä tulevan perheeni täytyy tietää paljon koirien rajoista ja käytöksestä ja pitää minut ja ympäristöni turvassa.

Ihan helposti tämä yhdistys ei lähetä minua Suomeen ihan kenen vain luokse, usko se. On vaan niin, että minun pikkuinen, pelokas naamani on jäänyt näiden suomalaisten mieleen. Pelokas naama, joka haluaa niin kovasti rakastaa ja luottaa ihmisiin. Joskus asioita tehdään sydämellä eikä järjellä. Joskus vain halutaan toivoa pikkukoiralle hyvää elämää ja uskoa siihen, että ihmeet tapahtuvat.


Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta, kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.

Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.