13.3.2022

Luonteeni on kultaa. Olen pikkaisen ujopiimä aluksi mutta, kun tutustun uuteen ihmiseen, niin olen sylivauva ja pusupoika.

Tulin tarhalle helmikuussa 2020, koska omistajani, maaseudun asukas, oli päästänyt koiransa lisääntymään villisti ja ylijäämäkoirista piti päästä eroon. Taas yksi osoitus siitä, että koirien sterilointi olisi yksi paras tapa pitää tarhat tyhjinä.

Minä päädyin tarhan sadan koiran joukosta tänne Pet Rescue Finlandin sivuille ihan hassun pikkujutun takia. Meidän tarhalta on nimittäin lähtenyt Suomeen kaksi koiraa, jotka ovat ihan saman näköisiä kuin minä. Siis heti, kun tulin tarhalle, niin tytöt ajatteli, että tämä poika on Suomi-materiaalia. Minun onneni!

Ai niin, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minut on sirutettu nimellä Fredis, mutta tarhan tytöt kutsuvat minua nimellä Rikis.