Olen saanut oman kodin 05.2020 ♥
Alan olla kohtapuoliin rokotusten kohdalta kunnossa ja valmis matkaan. Uusia seikkailuja, uusi koti.
Isäni on husky ja äitini monisekarotuinen koiruus. Olen vahinkopentu Liettuan maaseudulta. Vanhojen kunnon perinteiden mukaan perheeni tappoi kaikki kolme tyttöpentua ja jätti jäljelle kaksi poikaa, minut ja veljeni, jonka perhe lahjoitti jonnekin muualle maaseudulle tuomittuna elämään ketjun päässä vahtikoirana.
Surullista, ikävää, epätoivoista maalaiskoiran elämää. Onneksi täällä on ihmisiä, jotka taistelevat joka päivä meidän kaikkien koirien puolesta. Äitikoira on nyt steriloitu ja perheelle on yritetty kertoa, että paras tapa välttyä vahinkopennuilta on steriloida ja kastroida koirat, ei tappaa vahinkopentuja vuosi toisensa jälkeen.
Yksi koira, yksi piha toisensa jälkeen, kärsivällisesti, luovuttamatta. Me uskomme, että vahinkopentujen tarinat loppuvat muutaman vuoden kuluttua.
Sitä odottaessa, minä olen elossa, tarhalla ja ansaitsen parhaan mahdollisen koiranelämän.
