Kotihoidon kuulumisia 9.4.2024
Olen ollut kotihoidossa jo pidemmän aikaa, joten on hyvä hetki päivitellä kuulumisiani. Minulla on mennyt täällä hieman vaihtelevasti. Suurien muutosten keskellä stressitasoni olivat pitkän aikaa korkealla, mikä ei sinänsä ole ollenkaan tavatonta. Onhan minulla ollut tässä niin paljon kaikkea uutta ja jännittävää. Olen vaatinut paljon aikaa sekä ymmärrystä kotihoitajaltani uusiin ihmisiin ja uuteen paikkaan sopeutumisessa. Paineistavaksi kokemissani tilanteissa olen turvautunut puremiseen. Epäilyksi nousi, voisiko minulla olla kenties kipuja. Olen käynytkin erikoiseläinlääkärillä kattavissa kipututkimuksissa. Siellä selvisi viitteitä lonkkaviasta sekä kyynärnivelien inkongruenssista. Nämä kasvuhäiriöstä johtuvat vaivat ovat sangen yleisiä matalajalkaisten koirarotujen perillisillä ja niiden hienostuneilla sekoituksilla, kuten juuri minunlaisellani koiralla. En anna tämän kuitenkaan lannistaa minua, kaipaan vaan erityistä parempaa huolenpitoa.
Osaavissa käsissä minussa on potentiaalia vaikka mihin. Hihnakäyttäytymiseni lenkillä on huomattavasti parantunut siitä mistä lähdettiin. Edelleenkin saatan alkaa haukkumaan lajitovereitani kohdatessa, mutta oikeanlaisella ohjauksella pystyn rauhoittumaan hienosti ohitustilanteiden jälkeen ja matka jatkuu. Turvavaljaiden pukeminen ja erilaiset käsittelytilanteet sujuvat kanssani jo helpommin. Kerrottakoon myös tässä kohtaa, että olen perso herkuille, joten sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää kanssani uuden oppimisessa!
Olin pidemmän aikaa hyvin haukkuherkkä rappukäytävästä kantautuvien äänien suhteen. Kotihoitajani on työstänyt tätä haastetta kanssani paljon. Minussa on tapahtunut kyllä edistystä, mutta harjoiteltavaa riittää vielä. Kotihoitajani mukaan olen epävarma ja suhtaudun varauksella uusiin asioihin ja ihmisiin. Eli vaikka olenkin tällainen pienikokoinen ja suloinen tappijalkainen ilmestys, jonka haluaisi heti kaapata syliinsä, niin minun kanssani on edettävä hitaasti. Pieni askel kerrallaan, eleitäni oikein tulkiten ja niitä kunnioittaen – sitä minä toivon. Olisi kyllä lohdullista löytää sellainen ihminen, joka olisi valmis panostamaan minunlaiseeni itsepäiseen, mutta ihanaan mäykkymixiin. Minä nimittäin tiedän ansaitsevani tulla ymmärretyksi ja rakastetuksi juuri sellaisena kuin olen. ♥
Kuulumisia 12.11.2023
Olen ehtinyt olla täällä Suomessa lähes 5 kuukautta omassa perheessäni ja pääosin minulla on sujunut vallan mainiosti. Kävi kuitenkin siten, että lenkille lähtiessä, varusteita laittaessa, puraisin ihmistäni käteen. Nyt etsinkin uutta kotia, jossa olisi ymmärrystä rescuekoiran kaikille puolille. Eihän siitä kauaa kuitenkaan ole, kun stressaava tarhaelämä oli arkipäivääni. Positiiviset koirankoulutustaidot ja koirien elekielen tuntemus ovat kanssani tärkeitä taitoja. Tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mutta koska olen paineistavaksi kokemassani tilanteessa käyttänyt hampaitani, etsin kotia aikuistaloudesta ja ainoana lemmikkinä.
Olen oman perheeni kuvailujen mukaan ollut mäyräkoiramaiseen tapaan reipas ja leikkisä koira. Kaikki vieraat ihmisetkin olen päästänyt kotiini häntää heiluttaen ja heiltä rapsutuksia kerjäten, vahtimista en ole kokenut tarpeelliseksi. Yksinolon kanssa minulla ei ole ollut mitään ongelmia ja muutamat käskytkin hallitsen hienosti herkkupalkalla. Kanssani on jo harjoiteltu kuonokopan käyttöä. Osaan myös rauhoittua todella nätisti ja yöt nukun omassa pedissäni.
Lenkeillä haukun vastaantuleville koirille. Lähemmät koirakontaktini ovat olleet hyvin harvassa, joten en ehkä ole päässyt näyttämään lajitovereille muuta kuin tätä äänekästä puolta itsestäni. Positiivisella kouluttamisella voisi mahdollisesti saada hieman hillittyä haukkumistani. Ja tietysti jos saisin omia koirakavereita, joiden kanssa saisin vaikka juoksennella koirapuistossa, hihnakäyttäytymiseni mahdollisesti lenkeilläkin rauhoittuisi. Muistathan, että olen kuitenkin koira ja haukkuminen on osa normaalia kommunikointiani.
Nyt etsin sitä loppuelämän kotia, jossa hyödynnettäisiin positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvaa koulutusta ja osattaisi lukea koiran elekieltä. Ja tietysti hyväksyttäisiin minut juuri sellaisena kuin olen. Sillä muutamasta pienestä haasteesta huolimatta haluaisin jatkossakin olla se ihana ja rakastettava perheenjäsen, jollainen olen ollut tähänkin asti.
Tarhalla ollessani
Päädyin tänne Penkta Kojan tarhalle, kun omistajani kuoli ja jäin yksin. Se tapahtui jo maaliskuussa, joten moni koira viereltäni on jo saanut ikioman kodin, Minä joudun vielä odottamaan omaani, ja kylmä talvi on edessä. ♥
Sanovat täällä, että muistutan monella tavalla mäyräkoiraa. Tykkään haukkua muita koiria ja lähes kaikkea mikä liikkuu. Mutta oikeastaan olen todella rohkea, iloinen, utelias ja erittäin hyvä ihmisten kanssa. Rakastan saada huomiota, rapsutuksia ja hellittelyä.
Sopisin parhaiten kotiin, jossa ei ole muita lemmikkejä. Haluan itse saada kaiken huomion ja saattaisin mäyräkoiramaiseen tapaan pomottaa muita lajitovereitani. Mutta ihmisiä rakastan todella paljon. Voisitko sinä olla juuri se, joka pelastaa minut täältä kylmältä tarhalta, ja ottaa minut perheenjäseneksi ikiomaan rakastavaan loppuelämän kotiini? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.