Etusivu / Hyviä aikeita Q & A

Hyviä aikeita Q & A

Yhdistykselle on tullut Ylen julkaiseman podcastin tiimoilta hyviä kysymyksiä. Julkaisemme niitä vastauksineen tässä artikkelissa. Artikkeli päivittyy.

4.2.2026

Kysymys: Toimittaja Ronja Salmi sanoi televisiossa, että koska Liettuassa ei ole katukoiraongelmaa vaan enemmän kyse on omistajien asenteista ja siitä, että he eivät huolehdi koiristaan, sterilointiprojektit eivät ole tehokkaita. Miksi Pet Rescue Finland ry kuitenkin haluaa steriloida eläimiä Liettuassa?

Vastaus: Liettuassa etenkin maaseudulla yhdellä omistajalla voi olla useita koiria, jotka liikkuvat vapaasti ja joita ei ole kastroitu eikä steriloitu. Lopulta koirat lisääntyvät hallitsemattomasti, eikä omistajalla enää ole resursseja huolehtia koirien perustarpeista. Tällaisia kohteita kutsutaan populaatiopihoiksi. Sterilisaatioprojekteissa omistajat saavat tuoda koiransa steriloitavaksi tai kastroitavaksi Pet Rescue Finland ry:n kustannuksella. Näin he voivat mahdollisesti pitää koiransa eikä vahinkopentuja enää synny. Koiria (ja kissoja) tuodaan steriloitaviksi myös ihan tavallisista liettualaisista yksityiskodeista, joille eläinlääkärikustannukset ovat liian suuria ja yhdistys auttaa kaikkia tarvitsevia resurssiensa puitteissa. Steriloinnit ja kastroinnit ovat osa vastuullista eläinsuojelutyötä, jota Pet Rescue Finland ry on tehnyt toimintansa alkuvaiheista saakka.

Lue lisää tunnelmia populaatiopihalta (julkaistu 24.1.2025): https://www.petrescuefin.fi/kirje-populaatiopihalle/

—————–

Kysymys: Onko Pet Rescue Finland kerännyt tai lähettänyt Penkta Kojalle rahaa tilojen rakentamiseen?

Vastaus: Pet Rescue Finland ry ei ole kerännyt tai lähettänyt Penkta Kojalle rahaa tilojen rakentamista varten. Olemme keränneet rahaa Mazas Draugas -tarhan rakentamiseen ja olemme olleet tässä projektissa mukana alusta asti myös talkootyötä tekemällä.

—————–

Kysymys: Mitä syksyllä 2025 tapahtui ja missä järjestyksessä?

Vastaus:

11.8.2025 Pet Rescue Finland ry:n hallitus päätti, että kaikki adoptiot Liettuasta
keskeytetään toistaiseksi, sillä kotia vaihtavien koirien määrä oli kasvanut liian
suureksi. Yhdistyksen sisäinen laaja kehittämisprosessi alkoi.

15.8.2025 Toimittaja Ronja Salmi haastatteli yhdistyksen edustajia. Haastattelun jälkeen
yhdistys ryhtyi selvittämään väitettä ulkomailta Penkta Kojalle tuoduista koirista toisen yhdistyksen ja viranomaisten kanssa.

19.9.2025 Yhdistyksen hallitukselle esiteltiin löydetyt todisteet siitä, että Penkta Koja on
tuonut tarhalleen koiria ulkomailta. Hallitus päätti, että yhteistyö Penkta Kojan
kanssa päättyy sopimusrikkomuksen vuoksi.

24.9.2025 Toimittaja Salmi haastatteli yhdistyksen edustajia toistamiseen

16.12.2025 Kodinvaihtajille on löydetty hyvin koteja syksyn aikana. Kehittämisryhmien
työskentelyn tulokset koottiin yhteen ja adoptioiden uudelleen käynnistämistä ryhdyttiin valmistelemaan.

—————–

Kysymys: Miten Pet Rescue Finland on viestinyt olosuhteista Penkta Kojalla?

Vastaus: Pet Rescue Finland on pyrkinyt viestinnässään olemaan rehellinen kaikkien tarhojen olosuhteiden osalta. Samanaikaisesti olemme pyrkineet viestinnässämme välttämään ääripäitä niin siloiteltujen tarinoiden kuin kauhutarinoiden osalta. On tärkeää, että jokaiselle koiralle löydetään juuri kyseisen koiran tarpeita vastaava koti. Kauhutarinoita julkaistaessa käy helposti niin, että ihmiset lähtevät hakemaan tietyn koiran adoptiota, koska säälivät koiraa ja haluavat pelastaa sen. Vaikka pelastaminen on itsessään arvokas motiivi, tällaisissa tilanteissa omistajaehdokkaat saattavat sivuuttaa sen, minkälaista koiraa he oikeasti ovat valmiita hoitamaan koko koiran loppuelämän ajan. Kokemuksemme on, että kun adoptoija malttaa keskittyä hänelle oikeasti sopivan koiran valitsemiseen, tietyn somessa näkemänsä koiran pelastamisen sijaan, adoptiolla on paremmat onnistumisen mahdollisuudet. Monet eläinsuojelujärjestöt jakavat tämän kokemuksen.

—————–

8.2.2026

Kysymys: Toimittaja sanoi, että Penkta Koja on adoptoinut koiria ainoastaan Suomeen. Pitääkö tämä paikkansa?

Vastaus: Liettualaiset tarhat ovat velvollisia pitämään tilastoa siitä, kuinka monta koiraa tarhalle tulee, kuinka monta koiraa luovutetaan uusiin koteihin ja tilastosta näkyy myös, missä maassa kodit sijaitsevat. Esimerkiksi vuonna 2022 Penkta Koja luovutti uusiin koteihin 689 koiraa, joista noin puolet Liettuaan, noin puolet Suomeen ja noin 5 % Ruotsiin: https://penktakoja.lt/wp-content/uploads/2023/11/3-Veiklos-ataskaita-2022.pdf.

—————–

Kysymys: Varastavatko liettualaiset koiratarhat koiria omistajiltaan?

Vastaus: Liettuassa on paljon koiria, joilla on omistaja, mutta joista omistajat eivät huolehdi. Koirat saattavat olla koko ikänsä ketjussa pihan perällä tai pieneen koppiin lukittuna tai toisaalta kulkea ympäristössä täysin vapaasti. Koirat ovat yleensä myös leikkaamattomia, jolloin vapaana kulkevat koirat astuvat toisiaan ja myös niitä koiria, jotka eivät pääse ketjun vuoksi tilanteesta pois. Koiria ei ruokita säännöllisesti, vettä ei ole tarjolla, eikä niitä viedä eläinlääkäriin. Usein omistajien toiminta täyttää eläinrääkkäyksen tunnusmerkit. Yleensä ilmoituksen eläinsuojelijalle tekee naapuri. Eläinsuojelijat ja tavalliset Liettualaiset ovat turhautuneita viranomaisiin, joilta ei usein saa apua edes räikeissä eläinrääkkäystapauksissa. Yksi tärkeä tehtävämme onkin yhteistyössä tarhojen kanssa saada viranomaiset ymmärtämään ongelma ja toimimaan.

Ilmoituksia tulee myös vapaana ilman omistajaa kulkevista koirista, jonka omistajaa ei tavoiteta. Näissä tapauksissa koira yritetään ottaa kiinni ja viedä tarhalle. Liettuassa on voimassa laki, että kaikilla koirilla tulee olla mikrosiru. Siitä huolimatta näin ei useinkaan ole, joten omistajaa yritetään tavoittaa sosiaalisen median kautta. Omistajalla on näissä tapauksissa kaksi viikkoa aikaa tulla noutamaan koiransa takaisin. Jos omistaja ei hae koiraa määräajan sisällä, koiralle etsitään uusi koti. Myös Suomessa eläimelle etsitään uusi koti, jos omistaja ei nouda eläintä vastaavan määräajan sisällä.