Toukokuussa meidän meseen tuli yllättävä viesti. ”Moikka! Epoksipinnoitteet olis just oikea vaihtoehto tälläisten tilojen lattioihin, saumaton, vesitiivis, helposti siivottava pinta ja karheus valittavissa tilan käyttötarkoituksen mukaan. Jos saan raksan päästä vaikka kuvia millaisia tiloja sielä on jo ja millaisia tulossa, ja mihin käyttöön niin katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.”
Arvaat jo varmaan, että kyseinen viesti koski tarhanrakennusprojektiamme Liettuassa. Olimme vihdoin saaneet uuden, upean lämpimän rakennuksen rakennettua maaseudun koirille ja julkaisimme rakennuksesta kuvia. Sisätilat olivat vielä puolivalmiit ja niinpä yksi koiranomistajamme huomasi karheat, puupinnoitteiset, puolivalmiit lattiat. Epoksipinnoite?
Aloitetaan alusta. Kaiken takana on tietenkin koira. Jätti-iso seniori Merlina oli odottanut omaa kotiaan tarhalla jo pidemmän aikaa. Isoille senioreille kun ei ollut kotiehdokkaita jonossa asti. Niinpä Merlina päätti tulla Suomeen onneaan etsimään. Keväällä 2022 Merlina esitteli itseään Hesyn Löytöeläinpäivillä ja niinpäs vain kävi, eräs ihana perhe lumoutui ja seurusteli Merlinan kanssa koko viikonlopun. Adoptioprosessin jälkeen Merlina pakkasi matkalaukkunsa, otti EU passinsa mukaan ja lähti ikuisiksi ajoiksi pois kotimaastaan Liettuasta uuteen rakastavaan perheeseensä. Tässä on Merlina, eikö olekin ihana!
Ihanasta Merlinaksesta takaisin lattiapinnoitteisiin. Emme tajunneet ollenkaan, että Merlinaksen perhe oli siis valmis ajamaan Suomesta Liettuaan tekemään tarharakennukseen uudet lattiat. Ruuhkavuosien haasteet sivuun, uudet passit hakuun, navigaattoriin tuntemattoman maan maaseudun GPS koodit ja siitä vaan matkaan, emme uskoneet näiden ihmisten sinnikkyyttä ja rohkeutta! ”Voikohan siinä tarhan pihalla yöpyä autossa?”
Ihan kuin hyviä uutisia ei olisi jo riittävästi, niin projektiin lähti mukaan Nanten Oy lahjoittamalla lattiamassat ja Finn Epox Oy lahjoittamalla muut materiaalit kuten telat, pensselit, jne.
Jälki oli hienoa, katso vaikka videoista. Remonttitöiden sivussa meidän ihanat ihmiset ehtivät ulkoiluttaa kaikki tarhan koiratkin.
Merlinaksen perheelle tämä oli ensimmäinen matka koiratarhalle. ”Se on kyllä hassua miten tarhasta omakin ajatus oli, että sielä on raskasta henkisesti ja päällimmäisenä paha mieli kaikkien niiden elävien olentojen puolesta. Mutta ei, kyllä siitä tuli todella hyvä ja voimaantunut mieli, olla osa muutosta ja parempaa. Ja vaikka muutama yksilö jäikin todella vahvasti mieleen ja huomaan ajattelevani heitä vähän väliä, täytyy uskoa että he saavat vielä hyvän kodin, ja sillä aikaa voin itse vaikuttaa auttamalla tarhalla. Meillä ainakin oli todella tervetullut olo ja voisin hyvin kuvitella olevani tarhan laitamilla vaunussa muutaman yön auttamassa oikein kotoisasti!”
