Olen saanut oman kodin 03.2025 ♥
Olen Abo, ja haluan kertoa teille tarinani. Minut löydettiin Birstonaiksen kaduilla talvipakkasilla yksin taivaltamasta kun erään toisen turvakodin vapaaehtoinen löysi minut ja alkoi etsiä apua monista eri turvakodeista. Olin onnekas, kun pääsin ihmisen lämpimään syliin ja Keturkojo Viltiksen koiratarhalle Liettuan Alytukseen. Tämän hyvämaineisen koiratarhan nimi tarkoittaa suomeksi nelijalkaisten toivoa, ainakin sitä se on minulle.
Kun minut löydettiin, olin todella väsynyt ja vaisu, mutta sisimmiltäni toiveikas koira. Löytöhetkeni jälkeen minut tuotiin suoraan eläinklinikalle Alytukseen. Olin aika huonossa kunnossa. Yskin ja minulla oli iho-ongelmia, haavoja, kaljuja kohtia turkissani ja bakteereita korvissani. Röntgenkuvissa paljastui nestettä keuhkoissani, joten sain antibiootteja ja diureetteja. Korvani hoidettiin lääkeliuoksilla ja ihoani kylvetettiin erityisellä shampoolla kerran viikossa sekä voideltiin voiteilla. Hoito kesti noin pari kuukautta. Sain myös hypoallergeenista ruokaa, koska korvatulehdukseni ja iho-ongelmani syy ei ollut tiedossa.
Äskettäin aloin virtsata aitaukseeni, mitä en ollut tehnyt aiemmin. Näytin terveeltä, mutta turvakodin työntekijä vei minut kuitenkin klinikalle tarkastukseen. Mitään epäilyttävää ei löytynyt ja virtsaaminen huoneessa loppui pian, luultavasti uusien koirien muutettua viereiseen aitaukseen. Nyt olen taas siisti sisätiloissa.
Nyt myös keuhkoni ovat kunnossa, korvatulehdukseni on parantunut, haavat ovat umpeutuneet ja ihoni on pehmeämpi. Kuitenkin ihoni on yhä tummempi jalkojen ja vatsan alueelta ja turkkini on näillä alueilla ohuempi. Eläinklinikka ei ole pystynyt selvittämään iho-ongelmieni tarkkaa syytä. Takajaloissani on myös viides varvas, joita klinikalla ei leikattu, koska ne ovat täysin kehittyneet.
Jo keski-iän ylittäneelle tavanomaisen näköiselle koiralla ei ole paljoa toivoa täällä Liettuassa. Kun katsot minua tarkemmin, näet meripihkan värisen turkin, ruusunenän ja lempeät silmät, joiden on kerrottu muistuttavan ystävällistä karhuherra Baddingtonin nappisilmiä. Käytökseni perusteella minulla on todennäköisesti ollut joskus omistaja, kukaan ei kuitenkaan ole minua täällä tarhalla kaivannut.
Tarhaolosuhteissa olen ollut mitä ystävällisin muita koiria kohtaan. Tulen hyvin juttuun muiden koirien kanssa, ehkä siksi, ettei minulla ole tarvetta hallita toisia tai reviiriäni. Toki käytökseni voi muuttua, kun huomaan saavuttaneeni jotain (kuten kokonaisen kodin, tai ihmisen, jota ei ole helppo käsittää) ja pelkään menettäväni aarteeni. Resurssien vahtiminen, kuten muidenkin ei toivottujen ominaisuuksien pintaantuminen on kotiuduttuani mahdollista, kuten kenelle tahansa meistä, mutta ei kovin todennäköistä.
Ihmisten huomio on minulle kuitenkin kaikki kaikessa. Kun tarhan työntekijät ja vapaaehtoiset tulevat edes lähietäisyydelle, olen ratketa riemusta. Tällöin heilutan häntääni iloisessa kaaressa ja tekeepi mieleni suorastaan kavuta ihmisen kainaloon. Annan ihmisen ottaa itseni syliin, joka on ilman muuta yhteistä arkea helpottava tekijä.
Nautin suuresti ulkoilusta ja kävelyistä. Kävelen hyvin hihnassa. Niskani on ollut herkkä siitä asti, kun tulin tarhaan, luultavasti ketjussa asumisen vuoksi. Kun minua vedetään hihnassa, alan yskimään, joten minua on parempi ohjata valjailla.
Kaikista menneisyyteni ongelmista huolimatta olen ollut alusta asti erittäin suloinen koira. Olen kärsivällinen eläinlääkärin toimenpiteissä ja trimmauksessa. Ystävystyn helposti niin aikuisten kuin lastenkin kanssa.
Ai niin, kerron vielä yhden elämäni tähtihetkistä. Kerran pari lasta ja heidän äitinsä veivät minut 6 km:n polkukilpailuun. Lapsi toimi ohjaajajani ja me teimme sen! Voitimme mitalin! Olen siis kirjaimellisesti palkintokoira!
Nykyään nautin myös terveestä turkistani ja olen kliinisesti terveeksi todettu ja tasapainoinen koira. Ympäristön tuoksut saavat mieleni vireäksi ja katseeni kirkkaaksi ja tekisi mieleni vain mennä menojani ja haistella. Pian kuitenkin otan huomiota ulkoiluttajaani ja haluan vain kävellä ihmisen rinnalla. On selvää, että paras motivaattori minulle on ihmisen läsnäolo. Se tekee minusta mainion seuramiehen!
Voisinko minä olla syysi nousta aamulla ulos, kaivaa kumisaappaat kaappista, kun sataa ja tuivertaa? Olisinko minä syy palata töistä kotiin lämpimään sohvannurkkaan kanssani ja ottaa rennosti viikonloppuisin? Jos löysit itsesi nyökkäämästä, täytäthän adoptiohakemuksen, niin saat kuulla lisää minusta! ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
