Olen saanut oman kodin 07.2022 ♥
Olen syntynyt täällä SOS Gyvunain tarhalla Vilnassa. Äitini otettiin huostaan pentutehtaalta, jossa tuotettiin ”Keskiaasiankoiria”. Äiti synnytti tarhalla kaksi poikapentua, minut ja veljeni (Skautas), joka on myös edelleen täällä.
Tarhalla kävi koirankouluttaja, jolla on itsellään keskiaasiankoira ja hän kehui meitä pentuja erinomaisen tasapainoisiksi luonteeltamme. Tuntemus rodusta ja sopivat elinolosuhteet olisi kuitenkin hyvä ottaa huomioon meikäläistä adoptoidessa.
Tosiasiassa olen isokokoinen ”vauva”, kuten Liettuan vastaava, Liisa, tuossa videossa sanoo. Minua on rakastettu syntymästäni asti, mutta on päivänselvää, että tarha ei ole enää tässä vaiheessa elämääni sopiva paikka. Tarvitsen koulutusta ja oikeanlaista aktiviteettia, ettei myöhemmin synny ongelmia turhautumisesta.
Tässä perinteistä määritelmää siitä, mitä kanssani voi olla luvassa:
”Luonteeltaan keskiaasiankoiran kuuluu olla rauhallinen ja hyvin rohkea. Vieraita kohtaan se on epäluuloinen. Aikuiset yksilöt harvemmin ovat sosiaalisia toisia koiria kohtaan, joka tulee huomioida jo pentua miettiessä. Rodulle on ominaista vahtia paljon, joten koiraa hankkiessa on syytä ottaa huomioon sen alkuperäinen käyttötarkoitus.
Keskiaasiankoirat ovat hyvin älykkäitä eläimiä ja tarvitsevat omistajan, joka kohtelee koiraa oikeudenmukaisesti sekä ymmärtää sen alkuperää ja käyttäytymistä.”
Toivon, että sieltä Suomesta löytyy joku ihana ihminen, jolla olisi kokemusta kaltaisestani koirasta. Ja ennen kaikkea, että hän haluaisi ottaa minut perheenjäseneksi. ♥