Olin perhekoira, mutta kun menin hajottamaan pinon polttopuita, minut annettiin pois. Niinpä päädyin tanne Penkta Kojan tarhalle. Eivät ymmärtäneet, että purin niihin polttopuihin vain omaa turhautumistani… Nyt täällä tarhalla on kulunut jo lähemmäs kaksi vuotta, joten olen nähnyt satojen koirien lähtevän viereltäni omaan kotiin. Mutta koska tulee viimein minun vuoroni päästä ikiomaan rakastavaan kotiini?
Olen edelleen aktiivinen ja energinen, siksi kaipaan tekemistä. Jos sitä ei muutoin ole, niin saatan purkaa turhautumistani hajottamalla tavaroita. Muutoin olen kyllä erittäin rauhallinen ja kiltti hauveli. Pidän ihmisistä, eikä lapsetkaan saa minua hermostumaan. Nämä tarhaolosuhteet ei vain ole minua varten. Täällä stressaan todella paljon. Jos näkisit nämä olosuhteet, joissa joudun päiväni viettämään, et ihmettelisi yhtään. Minulla on oma ”sellini”, jossa pääsen juuri ja juuri kääntymään ympäri. Tämä ei ole mikään viiden tähden hotelli. Pääsemme ulkoilemaan pihalle siksi aikaa, kun häkkimme siivotaan. Kävelylenkkejä on luvassa vain silloin, kun vapaaehtoisia tulee vierailemaan, eli lähinnä viikonloppuisin. Kun päivän päätteeksi, noin puolen viiden maissa, tarhan väki lähtee kotiin, olemme täällä ”selleissämme” seuraavaan aaamuun asti vailla mitään muuta kuin toisten koirien haukuntaa.
Olen sydämestäni vielä nuori koira, ja kaipaan myös ihmisen huomiota enemmän kuin mitään muuta. Kuljen hihnassa hienosti, ja ohitan muut koirat. Saatan kohteliaasti nuuhkaista, mutten todellakaan välitä jäädä hieromaan sen kummempaa tuttavuutta. Siten unelmani olisi oma rakastava ja ymmärtävä koti, jossa saisin olla ainoana lemmikkinä. Katso video, niin näet miten mukava heppu minä oikeasti olen.
Voisitko sinä olla se, joka voisi rakastaa ja ymmärtää minua sekä tarjota minulle ikioman loppuelämän kodin ♥