Jokainen tarhalle päätyvä koira saa oman lomakkeensa. Siihen merkitään lyhyesti perustiedot eli milloin koira on tullut tarhalle, mistä koira on löytynyt tai miksi tuotu tarhalle, ikäarvio, luonnekuvaus. Lomakkeesta näkyvät madotukset, rokotukset ja sterilointipäivät. Minullakin on sellainen lomake. Sellainen tehtiin elokuun alussa kun perheeni toi minut tarhalle. ”Ei ole vihainen” lukee siinä kohdassa, mihin merkitään se syy, miksi perhe hylkää koiran tarhalle. Liian kiltti. Ärsyttävän kiltti.
Anteeksi, en ole vihainen. Anteeksi, tykkään istua sylissä. Anteeksi, tykkään pusutella. Anteeksi, haen ihmisen rakkautta ja hyväksyntää. Anteeksi, etten ollut sellainen koira jonka perhe olisi halunnut.
Tarhan tytöt eivät ole tehneet yhtäkään ilmoitusta minusta paikallisille perheille. He tietävät liian hyvin, että rotukoiran näköistä koiraa haluavat yhtäkkiä kaikki, noin 100 puhelua viikossa ja noin 90 % hakijoista eivät tiedä koirista mitään. Mitään muuta kuin sen, että on tosi muodikasta omistaa rotukoira. Joudunko elämään 10 tuntia päivässä häkissä, kuten moni paikallinen pitää koiria? Etten vain karvaisi sohvaa tai pissaisi matolle. Joudunko taas tarhalle tai kodinvaihtajaksi, jos en olekaan sellainen kuin minun pitäisi olla?
Enkö ansaitsisi sellaisen perheen, joka rakastaa minua sellaisena kuin olen? Joka ymmärtää, että olen koira, enkä koriste-esine tai status symboli?