Tammikuu alkoi taas näin reippaasti täällä tarhalla, että äitsykkini ja minut tuotiin tänne ja tytöt joutui taas pähkimään, mihin vessankoloon me mahduttaisiin. Tammikuussa tarhoille tunkee kaikenlaisia vahinkopentuja ja lahjapentuja ja ilotulituksia säikähtäneitä karkureita. Kylmät ilmatkin saavat naapurit säälimään ulkona eläviä koiria ja kylmettyneistä karvaturreista tulee paljon soittoja.
Minun äiti tuli eräälle pihalle ja synnytti meidät, se tavallinen tarina, kaikki muut pennut löysi kodin, mutta sitten minä jäin ja perhe toi minut äidin kanssa tarhalle. Minussa ei ole mitään vikaa, olen ihana koira, meitä hylättyjä pentuja on vaan vähän liikaa. Ei meille kaikille löydy koteja.
Lisää uutisia
Heippa, ajattelin laittaa teille hieman terkkuja täältä tarhalta.
Minulla menee tosi hyvin ja on ihanaa, kun vapaaehtoisilla on välillä aikaa leikkiä kanssani. Saankin ihan kunnon hepulikohtauksia, kun pääsen häkistä välillä ulos leikkimään. Voisin leikkiä vaikka 24/7.
Tarhan tytöt sanoivat minulle, että minun pitäisi päästä jo omaan kotiin. Paikkani ei ole tarhalla, vaikka viihdynkin ihan kohtalaisen hyvin ja kaikki ihmiset ja koirat on täällä superkivoja ja tulen kaikkien kanssa toimeen.
He sanoivat, että sopisin ihan millaiseen perheeseen vain. Voi olla aikuisperhe, lapsiperhe, nuoria tai vähän vanhempiakin (jos jaksavat minun jatkuvaa leikkimistä).
Minua on valmisteltukin jo ihan valmiiksi ajatellen, että voisin lähteä omaan kotiin vaikka ihan heti.