Omistajani toi minut tarhalle huhtikuussa. Nuori mies. Omistajani sanoi, että hänellä ei ole enää mahdollisuuksia pitää koiraa. Sitten hän sanoi, että älkää ostako koiralle mitään punkinestolääkkeitä, ne ovat huijausta. Sitten omistajani lähti. Näin helposti koiria tuodaan tarhalle, vielä neuvojen kera.
Eläinlääkärin luona olin aikamoinen pelkuri, siinä näkyi herkkyyteni. Hieman varovainen uusien ihmisten kanssa. Sanoinko jo, että rakastan palloja?
Tarhalla käy välillä poliiseja ulkoiluttamassa koiria ja auttamassa. Poliisit kehuivat minua kovasti. Hyvä palveluskoiran alku, he sanoivat.
Lisää uutisia tarhalta
Nyt kun olen ollut tarhalla jo hetken, niin osaan jo paremmin kertoa millainen perhe olisi minulle ihanteellinen. Paras koti olisi aikuinen perhe, jolla on hyvää koirakokemusta ja tietää millaisia on ns. rajut nuoren saksanpaimenkoiran leikit. Minussa riittää virtaa ja olen todella vahva. En sovi lapsiperheeseen, kissojen kaveriksi tai esim. ekaksi koiraksi. Perheellä pitäisi olla vielä jaksamista ikänsä puolesta aktivoida ja puuhastella kanssani.
Rakastan palloja ja nappaan niistä kiinni tiukasti ja joskus innostuessani saatan vanhingossa osua pallon pitäjään, mutta en tahallani ja tämänkin takia perheellä on tärkeää olla kokemusta isoista koirista.