Etusivu / Adoptio / Kotiutuneet / Betmenas nyk. Bättis

10.3.2022

Olen nuori koira, elämä edessäni.

Tulin tarhalle syyskuun alussa, koska omistajani erosivat ja minua ei halunnut kumpikaan, ei mies eikä vaimo. ”Ihan vain koiran parhaaksi”, sanoivat tarhan tytöt. Omistajani eivät pahemmin edes yrittäneet järjestää minulle parempaa tulevaisuutta, toivat minut vain tarhalle kuin käytetyn esineen. Toivottavasti löytäisin uuden perheen, joka sitoutuisi minuun enemmän, rakastaisi minua enemmän.

Tiedätkö, jopa tarhan eläinlääkäri sanoi, että olen ihana koira. Se on jo paljon. Yleensä me koirat ei olla ihan parhaimmillamme niiden eläinlääkärien kanssa, kun pistelevät ja tökkivät niin paljon. Mutta minäpä olin.

Kastraation jälkeen istuin jäykistyneenä häkin perällä ja vinguin, siitä tarhan porukat tietävät, että olen vähän herkkis poika. Jotkut koirat vaan porskuttaa entiseen malliin leikkauksen jälkeen, jotkut herkkikset, kuten minä, eivät oikein siedä leikkaushaavaa ja sitä muovijuttua pään ympärillä.

Pääsin autoajelulle ja se meni tosi hyvin. Ilmeisesti perhe on totuttanut minua autoajeluihin. Pääsin katselemaan hevosia ja haukuin niitä vähän.

Minulla on vielä paljon opittavaa tästä maailmasta, vaikka olenkin asunut perheessä.