Meitä oli 16 koiraa talossa, joka oli enemmän kaatopaikka kuin koti. Omistajamme oli yksinäinen nainen, jonka elämä ei ollut oikein kunnossa, ei pitkään aikaan.
Meidät haettiin pois oikein kaikkien sääntöjen mukaan. Naapurit huolestuivat, ihan kaikesta, roskista, hajusta, metelistä, koirista. Valitukset kulkivat ministeriöstä toiseen ja vihdoin viranomaiset kutsuivat eläinsuojelijat mukaan ja ottivat 12 koiraa huostaan, kaikki samalle tarhalle. Monta suuta ruokittavaksi yhdellä kertaa, monta eläinlääkärinkeikkaa.
Omistajamme ei halunnut antaa meitä pois. Kummallista, itsekästä rakkautta, mieleltään sairas omistajamme, joka itse tarvisi niin paljon apua.
Me olemme kaikki ujoja koiria, mutta minä olen myös utelias. En piiloudu koirankoppiin, en mene pöydän alle tai kaapin taakse eläinlääkärillä. Katselen, hämmästelen. Minusta tulee vielä hyvä koira. Minä olen jo hyvä koira. Nyt tarvitsen hyvän perheen.