Tulin tänne tarhalle yhdessä veljeni Biliksen kanssa maatilalta, jossa asustelimme yhdessä 20 muun koiran kanssa. Tilan vanha rouva rakasti meitä, mutta hänellä ei ollut aina varaa edes ruokaan, joten olimme usein nälkäisiä. Niinpä vaeltelimme vapaana pelloilla ja kylässä ruokaa etsien.
Olen ujo ja alkuun pelkäsin ihmisen kosketusta, mutta pelostani huolimatta nautin siitä, että minua silitetään ja pidetään sylissä. Pelkoni ei kuitenkaan ilmene aggressiona, vaan olen kaikesta huolimatta ystävällinen niin ihmisille kuin toisille lajitovereillenikin. Tarvitsen kuitenkin aikaa ja paljon rakkautta. Toinen sosiaalinen ja kiltti koira perheessä voisi rohkaista minua ja auttaa tulemaan ulos kuorestani. Uudessa kodissani tulisi olla aikaisempaa kokemusta ujosta koirasta. En ole tottunut asumaan sisällä kodissa, enkä osaa vielä kävellä hihnassa, mutta opin kaiken aikaa uusia taitoja.
Voisitko sinä olla se, jolla riittää rakkautta ja kärsivällisyyttä opettaa minulle kuinka voin olla rakastettu perheenjäsen?