26.8.2022

Hei, olen Bocmanas, hieman ujo, mutta reipas ja utelias pieni poika etsimässä ensimmäistä ikiomaa rakastavaa kotia ♥

Asuin pienessä kylässä Pasvalysin alueella kahden tyttökoiran kanssa. Omistajamme ei juurikaan välittänyt meistä. Saimme ruokaa, kun hän muisti, mutta siinä se sitten oli. Yhtäkkiä hän menehtyi jonkinlaisessa onnettomuudessa, ja me jäimme omillemme. Onneksemme naapuri oli kiltti, ja huolehti meistä siihen asti kunnes meidät haettiin Mazas Draugasin tarhalle.

Päivitys tarhalta 10.8.2022

Olen kehittynyt todella kovaa vauhtia, sillä nyt kuljen jo hienosti hihnassa ja olen kovasti kiintynyt Rimaan, joka ulkoiluttaa minua. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että rohkeuteni kasvaa päivä päivältä, ja uskallan jo luottaa hoitajiini. Uusiin ihmisiin suhtaudun varovaisen uteliaasti, mutta ystävällisesti. Tämän voit todeta uusimmista videoistani. Olen myös löytänyt täällä tarhalla toisen koiran, johon olen ihastunut. Se puolestaan pitää minut iloisena ja virkeänä. Olen nyt jo täysin valmis ikiomaan kotiini ♥

Päivitys tarhalta 13.7.2022

Asun nyt muiden koirien kanssa, jotka eivät ole aiemmasta kodistani, sillä kaikki muut koirat löysivät jo uuden kodin sieltä Suomesta. Käyttäydyn uusien tuttavuuksieni kanssa todella ystävällisesti, ja välillä pistämme kunnolla leikiksi. Joten toinen ystävällinen koira uudessa kodissa olisi minulle todella hyvä juttu.

Ihmisten kanssa olen vielä edelleen hieman ujo, mutta haluaisin todella leikkiä. Annan hoitajieni jo koskettaa minua, mutta syliin en vielä mielelläni tule. Vapaaehtoinen nimeltään Rima työskentelee kanssani kärsivällisesti, hitaasti, ja alan pikku hiljaa luottamaan häneen. Olen todella utelias, joten menen hänen luokseen ja piiloudun, menen uudelleen ja piiloudun. Tykkään myös kovasti nuolla hänen käsiään.

12.6.2022

Tulin tänne viimeisenä, sillä kahdella koiraystävälläni oli pennut (ja minua tietenkin epäillään isäksi). He ovat myös jo saaneet kodit Suomesta. Olen meistä kolmesta kaikista pelokkain. En yksinkertaisesti tiedä mitään ihmisen rakkaudesta. Minua ei ole koskaan halattu tai paijattu, ylipäänsä kosketeltu ihmisen toimesta. Siksi olen todella epäileväilen, pelokas ja jännittynyt ihmisten lähellä. Saatan puraista pelkästään siksi, että olen peloissani, en siksi että olisin aggressiivinen.

Tarhan vapaaehtoiset työskentelevät kuitenkin kovasti sen eteen, että alkaisin luottamaan ihmisiin. He ottavat syliin ja koskettelevat. Olenkin osoittanut jo edistymistä, mutta se on hitaampaa siksi, ettei vapaaehtoisilla ole riittävästi aikaa. Meitä apua tarvitsevia on niin paljon.

Olen jo täysin valmis lähtemään ikiomaan rakastavaan kotiin, jossa voi olla odottamassa toinen kiltti koira. Voisitko rakastaa minua niin paljon, että ottaisit minut perheenjäseneksi ♥