Kesäiset terveiset 18.06.2025
Oikein pirtsakat terveiset täältä Liettuasta meiltä mummukoilta! Voimme erinomaisesti ja odotamme edelleen kärsivällisesti sen oman kodin löytymistä. ♥ Me pääsimme myös koko tarhan väki muuttamaan aivan uuteen paikkaan peltojen keskelle. Nyt me saamme olla rauhassa kaupungin metelistä ja voi kun meillä on uudet ja hienot tilat!
Meille tuli tänne uuteen tarhaan tutustumaan hyvin tärkeitä vieraita ihan Suomesta asti, kuulema heillä on näppinsä pelissä kun täältä aina silloin tällöin koiria tullaan hakemaan isolla pakettiautolla. Ehkä mekin vielä jonain päivänä pääsemme hyppäämään kyytiin ja matkaamaan kohti uutta tuntematonta..
No, he hyörivät täällä kameroineen ja lenkittivät ja riehuttivat meitä koiria. Minä ja äippä päästiin myös lenkille ja ihan uuteen leikkitarhaan mikä on rakennettu tänne meitä koiria varten. Vaikka olemme jo iäkkäämpiä, niin olemme edelleen hyvin aktiivisia ja nuuskuttelimme innoissamme muiden koirien jättämiä viestejä kirsut kiinni toisissaan. Kävelemme mallikkaasti hihnassa, mutta emme oikein välitä muista koirista paitsi huonetoveristamme Lentiksestä, niinpä saamme ulkoilla tarhassa kun muut koirat ovat sisällä.
Jo yksitoista pitkää kesää olemme viettäneet tarhalla, odottaen sitä että joku haluaisi meidät molemmat. Olen varttunut pennusta mummoksi ja silti jaksan yhä toivoa. Olisiko tämä se viimeinen kesä tarhalla, ja pääsisimme viettämään eläkepäiviämme omaan kotiin pehmoiselle pedille rakkaan perheen keskelle. ♥
Kuulumisia tarhalta 2.10.2024
Me mummukaiset olemme yhä hyvin iloisia, aktiivisia ja innokkaita lähtemään kävelyille – ja ennen kaikkea, me tarvitsemme toistemme seuraa. Olemme aina olleet yhdessä, ja meidän on tärkeää saada pysyä toistemme tukena uudessakin kodissa.
Kävimme kaupunkiretkellä ja käyttäydyimme kuin fiinit kaupunkirouvat konsanaan. Emme esimerkiksi huudelleet herjauksia ohikulkijoille taikka osoittaneet aggressiota ohikulkevia koiria kohtaan, vaan käyttäydyimme itsevarmoina daameina. Vaikka emme reagoineet juurikaan ympäristöön, vain kerran itsehillintämme petti, kun ihan kuonotusten törmäsimme kaupungin vilinässä. Tällöinkin tuli vain yksi negatiivinen reaktio. Meistä Liolike tarvitsi silloin hetken aikaa tottuakseen ja tunteakseen olonsa taas varmaksi, mutta pääosin molemmilla oli hyvä ja itsevarma olo kaupungissa, eikä ympäristön vaihdos aiheuttanut suurta stressiä. Tästä voisimme päätellä, että voisimme sopia kaupunkiympäristöön, sellaiseen, jossa kuitenkin on melko lähellä pääsy rauhalliseen puistoon.
Meille tärkeintä on, että saamme olla yhdessä! Onko toiveemme ihan mahdoton?
Kuulumisia tarhalta 13.2.2024
Tiedättekö sen vitsin, että kaksi mummoa meni marjaan ja toinen ei mahtunut? Hehe, me oltaisiin kyllä mahduttu! Sopu sijaa antaa. Me ollaan sellaisia kilttejä mummoja, jotka aina lähtevät mielellään kävelylle, ihmettelevät uusia juttuja herkkunamusien toivossa ja lopulta käperrymme vierekkäin kerälle nukkumaan seuraavaa päivää odotellessa. Olemme koirasosiaalisia, ihmisystävällisiä ja innokkaita tyyppejä. Mitäpäs muuta voisit vielä toivoa? Ai söpöä koiraa? No katso näitä viiksiä ja kerro minulle, ettet heti heltynyt kaiken kauneutemme edessä!
Meistä pidetään täällä tarhalla kamalan hyvää huolta eikä ole kyllä muoreilla valittamista. Mutta etkös sinäkin ole sitä mieltä, että vaikka kuinka tarhalla tekisivät parhaansa, niin ei mikään voita oman kodin lämpöä ja tutun ihmisen rapsuja?
PS. Katsokaa meidän uudet videot, sieltä voitte huomata ettei ollakkaan mitään eilisen teeren mummoja!
Tarhalla
Päädymme tänne Vilnan kupeessa sijaitsevalle yksityiselle SOS Gyvunain koiratarhalle kunnalliselta koiratarhalta. Olemme äiti ja tytär, kuin identtiset ja samasta muotista valetut karkeakarvaiset kaunottaret. Pieniä ja pirteitä olemme kummatkin. Millainen äiti, sellainen tytär. Niinhän he bruukaavat sanoa! Meidät erottaa siitä, että minä, tytär olen muutaman senttimetrin korkeampi kuin äitini Liolike.
Koska olemme pieniä ja seurallisia, oli tarhalla ennakko-oletus, joka ei kuitenkaan käynyt toteen. Toisin kuin ajateltiin, emme syystä tai toisesta kotiutuneetkaan, vaan jämähdimme tarhalle. Kuukaudet vierivät vuosiksi ja me vain edelleen kökötämme tarhalla. Olemme nähneet monta kohtalotovereille tapahtunutta adoption ihmettä. Tällaisia on tapahtunut koirille, jotka ovat tulleet meidän jälkeemme ja päässeet loppuelämän kotiinsa meitä ennen.
Muistutamme kovasti suola & pippuri -snautsereita (salt&pepper schnauzers). Paitsi ulkonäöltämme myös luonteeltamme olemme hyvin samankaltaisia. Olemme molemmat erittäin ystävällisiä ihmisille ja seurustelemme pehmeällä ja suloisella tyylillämme. Olemme seurakoiria parhaimmasta päästä, sillä osamme elää hetkessä ja nauttia kaikesta osaksemme tulleesta vaatimattomasti iloiten. Kun on meidän hetki saada hellyyttä, voit nähdä karvakuontalomme takaa onnesta siristelevät rusinaiset silmälle.
Olemme lähtökohtaisesti hyvää pataa myös muiden koirien kanssa, mutta tarvitsemme aikaa tutustuaksemme heihin. Matkan varrella meillä on ollut lukuisia kämppiksiä, pääasiassa poikakoiria. Vaikka kaverit ovat vaihtuneet, yksi asia on pysynyt. Olemme edelleen yhdessä, tässä ja nyt. Äiti & tytär. ♥♥
Voisimme soveltua erilaisiin asuinympäristöihin ja perheisiin, mutta perheeseen, jossa on pieniä lapsia ei minua suositella, sillä saatan hieman arkailla niitä. Suhtautumisestamme kissoihin ei ole varmuutta, mutta tarvittaessa asiasta voidaan ottaa selvää.
Terveyteni on ikäisekseni hyvä. Ei mitään erityistä kremppaa.
Tarhan väki, kuten tietenkin myös me, toivoisimme sydämemme pohjasta, että joku vielä osaa antaa arvoa yhteiselle taipaleellemme ja saisimme näin kypsässä seniori-iässä vihdoin loppuelämän kodin ja samasta paikasta. Onko se liikaa pyydetty? Kerro se meille. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, jos meidät toisistamme erotetaan. Menemmekö lakkoon? Mökötämmekö? Toisaalta yleisesti on tiedossa se tosiasia, että kotiutuminen pariadoptioissa sujuu lähtökohtaisesti paremmin kuin yksilöitten. Suosittelen!
Olemme siis varsin dynaaminen kaksikko, joiden touhuja on hauska seurata. Olisikohan sinulla kahden karhean ja karvaisen kaunottaren kokoinen tila sydämessäsi? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.
