Tykkään muista koirista ja haluan leikkiä niiden kanssa, tottelen luoksetuloa ja minua voi pitää vapaana lähiympäristössä, olen oppivainen ja utelias. Olen vähän ujo uusien ihmisten kanssa, mutta muutamalla namipalalla olen aika pian iso ystävä. Miksiköhän olen yhä koditon?
Olen elänyt ihan koko ikäni tarhalla ja ehkä ihmiset pelkäävät adoptoida minua. Kun uudet ihmiset tulevat tarhalle valitsemaan itselleen lemmikkiä, minä käännän katseeni sivuun ja joskus menen sängyn alle piiloon. Ihmiset eivät halua sellaista koiraa. He haluavat, että koira tulee heti heidän luokseen iloisena ja katsoo suoraan isoilla silmillään. En osaa mainostaa itseäni sillä tavalla. Haluaisin ensin oppia tuntemaan ihmiset ja sitten vasta tuijotella.
Millainen olisi unelmaperheeni? Ehkä sellainen, jossa olisi jo koirakaveri minulle. Olisin vähän rohkeampi ja rakastan muiden koirien seuraa. Olen aktiivinen ja nuori, joten minulla ei olisi mitään pitkiä kävelylenkkejä vastaan. Kaikesta eniten sellainen perhe, jolla on kärsivällisyyttä opettaa minulle, millaista elämä on tarhan ulkopuolella.