Citra

Kategoria: Seniori

Sukupuoli:

Syntymäaika: 05.2015

Koko: n. 38 cm, 10 kg

Kotimaa: Liettua

Tarha: Penkta Koja, Kaunas

Sijainti: Kotihoidossa (Suomi)

Paikkakunta: Turku

Saapunut tarhalle: 10.2024

24.2.2026

• Tarvitsen rauhallisen ympäristön: Ei
• Voin asua kaupungissa: Kyllä
• Sovin lapsiperheeseen: Ei tietoa
• Tulen toimeen muiden koirien kanssa: Kyllä
• Olen asunut kissojen kanssa: Kyllä
• Minulla on seuraavia erityispiirteitä luonteen tai rotuominaisuuksien osalta: Arkuutta on, mutta ajan kanssa reipastun
• Olen asunut kotioloissa kotihoidossa: Kyllä
• Olen ollut tarhalla yli 2 vuotta: Ei
• Osaan kulkea hihnassa: Kyllä

Kuulumisia kotihoidosta 11.01.2026

Heippa! Citra täällä päivittelemässä kuulumisiani. Viime kerrasta onkin aikaa, joten nyt onkin hyvä hetki kertoa miten paljon olen edistynyt.

Viimeksi kuvailin itseäni araksi ja moni asia jännitti minua. Mutta mitä vielä! Kotihoitajani on kehunut tällä hetkellä minua ihan valmiiksi kotikoiraksi. En kuitenkaan ole mikään hyperseurallinen kaveri. Tykkään olla myös omissa oloissani, mutta silloin tällöin menen kotihoitajani mahan päälle makoilemaan rapsutusten perässä. Rapsutukset ovat siis mieleeni ja osaan pyytää niitä jopa vierailta. 

Minua kuvataan rauhalliseksi ja hyväkäytöksiseksi. En juurikaan hauku, muulloin kuin lenkeille valmistautuessa. Talutushihnan nähdessäni tulee ilokiljaisut! Ra-kas-tan lenkkeilyä, vaikka seniori olenkin ja siksi haluan ehdottomasti, että uudet ihmiseni tykkäisivät myös ulkoilla.

Kynsien leikkuu on alkanut sujumaan silloin kun saan kehuja ja rapsutuksia. Kävin taannoin myös valokuvattavana kotihoitajani ja hänen koiransa kanssa. Perin epäilyttävää touhua niin kuin ilmeestäni saatatte huomata. Aina näitä ihmisten hömpötyksiä saa sietää. 

Näiden päivitysten lomassa voisin sopia myös ainoaksi koiraksi tai koirakaverilliseen kotiin, jossa koira ei olisi dominoiva. Muistakaa kuitenkin, että kodinvaihdon myötä tulen varmasti ottamaan takapakkia uudemmaan reippaamman puoleni osalta. 

Jospa tänä vuonna joku kuitenkin huomaisi minut ja pääsisin jo sinne loppuelämän kotiin.♥

Kuulumisia kotihoidosta 28.06.2025

Moikku! Citra täällä. Olen ollut kotihoidossa kohta melkein kuukauden, joten ajattelin kertoa teille miten minulla on mennyt.

Aluksi kun saavuin kotihoitopaikkaani, kaikki huomio, jota minuun kohdistettiin tuntui pelottavalta. Samaan aikaan minusta oli kummallisen kiehtovaa miten tuo toinen koira antoi ihmisen koskea itseään ja näytti jopa nauttivan siitä. Tämä vaati minulta tarkempia tutkimuksia. Eipä siinä kauaa mennyt, kun loikoilin jo pehmeällä sängyllä ja otin vastaan ihmiseltä rapsutuksia. Totesin testauksissani, että nehän ovatkin melkoisen kiva juttu, voitteko uskoa!

Herkkuja olen tottakai ottanut vastaan, mutta voi minkälaista herkkua sainkaan maistaa, nimittäin makkaraa! Sen eteen minä voisin tehdä mitä vain, luulisin. 

Ulkona olen uskaltanut käydä koirakaverin kanssa. Osaan ihmisen mukaan kävellä nätisti hihnassa, en vedä enkä rimpuile. Se on kuulemma hyvä juttu, tiedä nyt näitä. Pitäisiköhän testata teoriaa, mitä luulette? 

Sisällä otan rennosti, enkä hötkyile turhia. Olen ottanut sängyn alusen omaksi paikakseni. Välillä ulkopuolelta kuuluu epäilyttäviä ääniä ja niistä olen huomauttanut parisen kertaa, mutta muuten minusta ei kuulu pihaustakaan. Ilmoitan toki jos haluan ulkoilemaan, se tuntuu toimivan.

Tulen toimeen kotihoitajan oman koiran ja myös kissojen kanssa.

Olen jo vanha leidi ja kaipailisin omaa loppuelämän kotia rauhalliselta alueelta, jossa olisi koirakaveri odottamassa, ei lapsia kiitos.

 Toivon myös että annat minulle aikaa, olenhan vasta ollut Suomessa vajaan kuukauden ja olen vasta pikkuhiljaa päässyt tähän kotikoiran elämän makuun. 

Jos sinulla on pieni seniori-mummoon mentävä aukko sydämessäsi, niin täällä minä odotan. ♥

Valitettavasti kävi, kuten ajattelimmekin ja pariadoption onnistumisen minimaalinen todennäköisyys ei minua ja ystävääni onnistanut. Tarhalla olemme asuneet jonkin aikaa erikseen ja tulleet hyvin toimeen myös ilman toisiamme. Etsin siis nyt kotia vain itselleni, Citralle!

Etsin kotia edelleen paikasta, jossa herkän koiran sielunelämää ymmärretään ja koiralle annetaan tilaa rakentaa luottamusta ihmisiin. Toivon, että joku näkisi minut ja antaisi minulle mahdollisuuden paljastaa, miten hassu ja valloittava tassuystävä voisinkaan olla!

Muutin tarhalle ystäväni Kulverstukaksen kanssa, kun omistajamme ei enää pystynyt huolehtimaan meistä.

Olen suloinen ja rauhallinen koira, joka on aina ystävällinen ihmisille. Olen kuitenkin myös pieni ujoliini ja herkkähipiäinen tyttö. Kovat äänet ja äkkinäiset liikkeet ovat minusta pelottavia. Tarhan ihmiset kuitenkin painottavat, että olen mahtava koira. Välillä yllyn jopa leikkisäksi, kun unohdan olla kauhuissani ison maailman jännittävistä asioista. 

Kulverstukas on minulle valtavan tärkeä ystävä. Kun hän lähtee kävelylle, minä luikin kuin Houdini ulos häkistäni hänen peräänsä. Minä en saa lähteä vapaaehtoisten kanssa ulkoilemaan, sillä olen karannut heiltä kerran. Kun Kulverstukas lähtee, etsin häntä siihen minuuttiin, kun kirsumme kohtaavat taas. Yhdessä olemme ihan erilaisia: kahdesta ujosta tulee taitava ja uskalias koira. Jos olet ajatellut kahden koiran hankkimista, niin yhteen hitsautunut pariadoptio voisi olla sinua varten. On yksi stressin aihe vähemmän, kun tietää koirien sitoneen suhteen keskenään jo ennen tapaamistasi.

Kahden koiran adoptio vaatii usein erityisen ihmisen, jonka elämässä on tilaa ja sydämessä halua auttaa kahta yhteenkietoutunutta sielua. Etsimme kotia paikasta, jossa olisi kokemusta herkistä koirista. Olisitko sinä se, joka muuttaisi elämämme suunnan täydellisesti? ♥

Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.

Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.