Olen saanut oman 03.2023 ♥
Omistajani toi minut itse koiratarhalle, sillä hän muutti ulkomaille. Tämä oli minun onnenpäiväni, nimittäin sinä päivänä sain osan koiran perusoikeuksistani itselleni ensimmäistä kertaa elämässäni. Sain oikeuden sään suojaan. Lyhytkarvaiselle ulkokoiralle Liettuan talvi on nimittäin aivan erityisen koetteleva. Lisäksi tarhalle tullessani sain oikeuden huolenpitoon ja ravintoon. Kuten kuvista näet, olen joutunut näkemään myös nälkää. Oikeus omaan rakastavaan ihmiseen on todennäköisesti jotain, josta en ole edes osannut haaveilla. Sen kohdatessani tiedän kuitenkin varmasti, mikä minulta on puuttunut ja mitä varten olen olemassa. Tärkein tehtäväni näyttääkin olevan palvella ihmistä. Sanovat, että olen pehmeä kuin muovailuvaha. Taivun kun savi taitavissa ja lämpimissä käsissä.
Olen myös pettänyt ihmisen. Nimittäin taisin mokata sen ainoan tehtävän, jota minulta odotettiin – vahtia ja olla ketjuun kytkettynä pihanperällä. Sosiaalisena koirana tervehdin iloisesti jokaista pihalle saapunutta kulkijaa häntääni heiluttaen, eikä minusta saatu vihaista koiraa tekemälläkään. Taisin olla aika surkea, mutta suloinen vahti. Muistutan paljon dobermannia. Olin sitten puolivillainen tai puhdasrotuinen, alun perin suojelukoiraksi ja sittemmin palvelus- ja seurakoira jalostettu rotu tarvitsee kunnollisen peruskoulutuksen, jolla varmistetaan se, etten kohdista näitä ominaisuuksia mihinkään väärään. Dobermannille tyypillisen tapaan olen rohkea, utelias ja voimakas. Uusien omistajieni tulisikin osata aktivoida ja virikkeellistää minua, sillä luonteeltani olen rodunomaisesti vilkas ja aktiivinen.
Koska en olen saanut elää kodissa, eivät talon tavat voi olla minulle tuttuja. Näin ollen salonkikoiraksi minulla on vielä matkaa. Rakastan kuitenkin uuden oppimista ja uskovat, että esimerkiksi sisäsiisteyden kanssa saatan viikoissa tai muutamassa kuukaudessa saada homman nimestä kiinni.
Hihnakäytökseni on entiselle vahdille on tarhan väen mukaan yllättävän hyvä. Rakastan leikkiä, enkä ota asioita niin kauhean vakavasti. Vaikuttaa siltä, että suurimmilta traumoilta olen säästynyt, mutta menneisyyden haamut voivat ilmaantua, kun mieleni ja kehoni on rauhoittunut. Tarhalla koirien luonteesta ei koskaan saada täyttä varmuutta.
Dobermannille tyypilleen tapaan olen ihmisiin avoimesti suhtautuva. Rakastan ihmisten huomiota ja pidän kovasti lapsista. Huomaattehan kuitenkin, että adoptiot perheisiin, jossa on pieniä lapsia, tehdään aina tapauskohtaisesti.
Tulen hyvin toimeen muiden koirien kanssa eikä lajien välinen ystävyys esim. kissoihin ole poissuljettu. Kuitenkaan varmuutta siitä, miten suhtaudun muihin eläimiin ei ole.♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
