Minut löydettiin harhailemasta metsästä, junaraiteiden vierestä Vilnan läheltä. Se on kaikki mitä menneisyydestäni tiedetään. Käytökseni perusteella minulla on todennäköisesti ollut joskus kuitenkin jonkinlainen koti.
Luonteeltani olen erittäin ystävällinen ja kuulemma varsin hellyttävä ja takertuva takiaispallo! Ihmisten huomio on minulle kaikki kaikessa. Tarhan väki varoittaa, että koska olen sitkeä suukotteleva sylikoira, voin olla hieman ärsyttävä. Silläkin uhalla en peittele tarvettani tulla halatuksi, rapsutetuksi ja rakastetuksi.
Kuljen esimerkillisesti hihnassa ja osaan tehdä kaikki tarpeeni siististi ulos. Osaan joitakin peruskäskyjä, kuten antaa tassua. Koska rakastan ruokaa, on minua melko helppo motivoida ja kouluttaa. Samalla olen kuitenkin tarkka resursseistani ja olen tehnyt muille koirille selväksi, ettei ruokakupilleni ole tulemista.
Suhtautumiseni toisiin koiriin on kuitenkin muuten ystävällinen, mutta toiset koirat saattavat toisinaan ärsyyntyä minusta, sillä innostun niin kovin helposti, enkä osaa lopettaa! Ajankin kuulemma muut koirat kärsivällisyytensä äärirajoille. Pois se minusta! Käyttäytymiseni voi muuttua ajan kanssa, mutta nykyvalossa ainoa koirakaveri, jonka minulle voisi ajatella soveltuvan on vain ei-dominoiva ja erittäin kärsivällisen koira. Soveltuisinkin oikein hyvin ainoaksi lemmikiksi, jonka ei tarvitse kilpailla huomiosta ja resursseista muiden koirien kanssa.
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.