Hei! minä olen Dzina, labbismainen prinsessa vailla omia rakastavia ihmisiäni ja omaa kotiani.
Elämäni Liettuassa ei ole kovin iloista kuultavaa. Kaikki alkoi siitä, kun minut hankittiin pentuna eräälle iäkkäämmälle rouvalle seuralaiseksi ja lemmikiksi, jottei hänen tarvitsisi kokea oloaan yksinäiseksi. Alkuun kaikki vaikuttikin sujuvan oikein hyvin: minä pääsin asumaan rouvan kanssa talossa ja jaoimme yhdessä niin pehmeän sängyn kuin aamupalaleivänkin. Mutta sitten jonkin ajan kuluttua koitti se päivä kun en enää ollutkaan niin pieni suloinen pentu. Kun puntarini alkoi lähennellä 20 painokiloa, oli minun aikani lähteä talosta ja vastineeksi minulle näytettiin pihan perällä olevaa vanhan kanahäkin ovea. Omistajaani miellyttääkseni astelin häkkiin pahaa aavistamatta ja sinne kanahäkkiin minä myös surukseni jäin. Ensin päiväksi, sitten viikoksi… pian viikko venyi kuukaudeksi ja lopulta kuukaudet muuttuivat vuosiksi.
Häkkivuoteni olivat ehtineet kadottaa jo liki kaiken elämäniloni kunnes eräänä kauniina talvipäivänä omistajani tyttärentytär ilmestyi häkkini ovelle hihna kourassa ja säteilevä hymy kasvoilla. Silloin sain kuulla ilouutiset: omistajani oli vihdoin pitkällisen tyttärentyttären painostuksen tuloksena suostunut luovuttamaan minut eläinsuojaan, jotta minulla olisi mahdollisuus parempaan elämään ja tulevaisuuteen Suomessa.
Ja siitä se Lyyti vasta alkoikin kirjoittaa! Ei mennyt aikaakaan kun minä olin jo matkalla kohti Suomea ja kotihoitoa. Olen viettänyt täällä keskimatkan kievarissa hieman vajaa kuukauden ja nyt sijaismammani on sitä mieltä, että olisin valmis löytämään sen ihan ihka oman loppuelämän kodin.
No mutta minkälainen veijari minä sitten oikeasti olenkaan? Ainakin todella lempeä, äärettömän kiltti, loputtoman hellyydenkipeä, säihkysilmäinen jätti ripauksella hyväntuulista ilkikurisuutta. Pääasiassa olen oppinut kotikoiran tavoille hyvin nopeasti: olenhan ollut ensimmäisestä päivästä asti sisäsiisti ja voi juku miten osaankin nauttia kotihoitajani jalkopäässä nukkumista sängyssä. Pehmeät matot ovat myös ihan parhaita!
Lukuisten mukavuuksien vastapainona kotikoiraksi opettelu on kuitenkin myös tarjonnut elämääni hirvittävän määrän jännittäviä uusia juttuja, joista osaa tulee treenata kanssani perusteellisella tavalla. Ehken keskeisin projektikohde näistä on toisten koirien kohtaaminen lenkkipoluilla. Välillä saatan nimittäin menettää malttini toisia koiria nähdessä aivan täysin. Kotihoitajani uskoo, etten halua kenellekään koiralle mitään pahaa, mutta suuresta elämänmuutoksesta johtuva stressi tekee vain toistaiseksi ohitustilanteista liian haastavia minulle.
Kotihoitajani mukaan voisin soveltua melko monenlaiseen kotiin. Yhtenä suureena toiveena kuitenkin on, että pääsisin elämään poissa ydinkaupungin melskeestä. Liiallisten ärsykkeiden on huomattu lisäävän stressiäni, mikä puolestaan saa minut vaipumaan takaisin pidättyväiseen kuoreeni, josta koitan muuten niin urheasti päästää irti. Täällä kotihoitopaikassani asuu myös muita koiria, joiden kanssa olen tullut juttuun hienosti. Välillä saatan tosin olla aavistuksen raju leikkikaveri enkä aina oikein ymmärrä isoa kokoani. Voisikin olla hyvä, että mahdolliset tulevat sisarukseni olisivat suunnilleen samankokoisia kanssani turhien vaaratilanteiden välttämiseksi.
Mikäli uskot, että sinulla voisi olla tarjota rakastava koti kera loputtoman rakkauden ja rapsutusten, niin nakkaa hakemusta tulemaan. Minä odotan sinua täällä Tampereella.♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.
Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.