Siirtynyt sateenkaarisillalle 08.2022. Hyvää matkaa!
Minun nimeni on Jeeppi (Dzipukas). Tiedätkö miksi? Se on oikeastaan aika surullista.
Kun sillä minun omistajalla oli Jeeppi ja se ajoi tarhalle ja sanoi, ottakaa tämä koira. Tarhalla sanoivat, että nyt on kyllä ihan täyttä, jos voisitte odottaa, niin otetaan koirasta kuvat ja etsitään uutta kotia.
Omistajani ei odottanut, ajoi Jeepillään pois ja jätti minut läheiseen metsään. Metsään!!! Olin ihan paniikissa. Ne tarhan ihmiset seurasivat sitä Jeeppiä, kun ne arvasivat varmaan mitä tapahtui. Minähän en tiennyt, että ne olivat kivoja ihmisiä, vaan juoksin karkuun ja murisin ja äksyilin. Ne jotenkin sai minut kiinni ja olin hurjan vihainen, kun yrittivät laittaa kaulapantaa. Luulivat minua aggressiiviseksi koiraksi, mutta oikeasti en ole sellainen.
Olen vahva luonne, sellainen, joka osaa puolustaa itseään. Sellaiseksi minun on pitänyt kasvaa ja olisin kyllä selvinnyt siellä metsässä ihan yksinäni. Minulla on luonnetta, kuten jokaisella pienellä koiralla pitää olla, eikö vain. Täällä tarhalla olen ollut ihan innoissani, kun on paljon uusia hajuja, tutkittavaa ja touhuttavaa.
Lisää uutisia
Minä olen nyt ollut tarhalla jo hetken ja olen kiintynyt omaan hoitajaani ihan hirmuisesti.
Ihmiset ovat alkuun aika pelottavia ja en oikein tiedä, haluavatko he minulle pahaa vai eivät. Eläinlääkärilläkin kun käytiin, puolustin hoitajaani siltä eläinlääkäriltä. Murisin kovasti ja varoitin, että elä vaan tule lähelle. Hoitajani sanoi, että niin ei saa tehdä, mutta en oikein tiedä miksi.
Sanoivat minulle, että tarvitsen paljon aikaa ja postiivisia kokemuksia. Sosialisoitumista tarvitsisin paljon, jotta ymmärtäisin, että ihmiset eivät ole pahoja ja minun ei tarvitse puolustaa itseäni ja omaa ihmistäni.
Lisää uutisia
Minä olen päässyt tarhan pitäjälle kotihoitoon kerrostaloon ja se on ihan superkivaa.
Minulla on täällä koirakaveri ja olen oppinut jo hieman leikkimäänkin. Kävelyillä en hyöki ihmisten päälle, enkä rähjää remmissä. Täällä asuu myös pari kissaa ja ne on kyllä mielenkiintoisia ja olisi kiva jahdata, mutta pahaa en tee.
Jos minua komentaa napakasti, pelästyn ihan hirveästi ja haluan hyvitellä heti ja nuolen kättä.
Rakastan hoitajaani ihan hirmuisesti ja hän sanookin, että minulle paras paikka olisi yhden ihmisen tai pariskunnan luona. Lapsiperheeseen en sovi, koska stressaannun.
Minä olin mukana kyläjuhlissa, jossa kerrotaan meistä rescuekoirista ja ihmiset pääsevät näkemään, että mekin olemme ihan kunnollisia lemmikkejä emmekä mitään kummajaisia. Odotan kovasti, että voisin saada oman perheen, jota rakastaa koko sydämestäni ja joiden kanssa köllötellä sohvalla ja touhotella mukavia juttuja.
Lisää uutisia
Täällä tarhalla minua totutetaan koko ajan kaikkeen uuteen. Olen ollut kaupungin juhlissa edustamassa kulkukoiria, minua on viety kotihoitoon asuntoon, jossa on toisia koiria ja kissoja. Vieraita on tullut ja antanut minulle namia.
Olen iloinen, energinen, älykäs. Haluan ihmisen hyväilyjä ja samalla pelkään kättä. Kissojen kanssa olen ystävä, jos ne juoksevat, niin juoksen perässä, mutta en ole paha. Rakastan pitkiä kävelylenkkejä. En hauku kotioloissa. Tykkään leikkiä muiden koirien kanssa ja osaan leikkiä leluilla. Olen koira, jolla on iso sielu ja iso sydän, olen iso persoona.
Suurin haaste on totuttaa minua ottamaan vastaan vieraita ihmisiä. Haluan ikioman ihmisen ja siten en oikein hyväksyisi vieraita. Murisen ja tuijotan epäluuloisesti, mutta osaan myös rauhoittua, jos minut jätetään rauhaan. Varmuuden vuoksi perheessäni ei pitäisi olla lapsia. Jos vielä olisi kokemusta epävarmoista koirista ja murinaörinöistä, niin minusta saisi kyllä ihan ihanan, uskollisen kaverin.