27.3.2022

Minä olen Eiša, iloinen energiapakkaus vailla omaa kotiani. ♥

Wuh!
Ihanaa, että olet löytänyt tiesi lukemaan juuri minun profiiliani ja kuvaustani. Toivottavasti jaksat lukea tarinani loppuun asti.

Entinen omistajani toi minut minut tänne Penkta Kojaan miltei vuosi sitten, sillä aiheutin kuulemma luvattomalla piha-aitojen hyppimisellä liikaa hankaluuksia naapureiden ja emäntäni uuden miesystävän välillä. Vaikka luopumisen syy on ilmeisen kyseenalainen, on se myös valitettavan yleinen täällä Liettuassa: Jos koira aiheuttaa perheessä minkäänlaisia ongelmia, on ensimmäinen ratkaisu yleensä aina koirasta luopuminen eikä vaikeuksien selvittäminen ja työstäminen.

Moni minut tavannut ei millään meinaa uskoa, että olen viettänyt tarhalla kohta jo kokonaisen vuoden. Siis pian 365 päivää, joka meidän koirien iässä meinaa peräti 7 ikävuotta.

Itsessään ei ole tavatonta, että täältä tarhalta löytyy meitä ns. pidemmän kaavan asukkeja, mutta minun tapaustani pidetään silti melkoisen erityisenä, sillä en vastaa luonteeltani ollenkaan tyypillistä, kaikille ihmisille näkymätöntä, ujoa ja pelokasta tarhakoiraa. Olen oikeastaan aika lailla täysin arkajalan vastakohta, sillä minulla jos kenellä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Katsokaa vaikka itse alla olevaa videota; minua ei ihan heti juoksukisassa päihitetä. 😉

Hurjan energisyyteni lisäksi tarhan työntekijät kuvailevat minua rohkeaksi ja hellyydenkipeäksi koiraksi. Olen suht avoin uusia ihmisiä ja paikkoja kohtaan, mutta toisinaan saatan säikähtää heilahtavan käden liikettä. Hoitajani epäilevät säpsyilyni johtuvan siitä, että minua on todennäköisesti joskus menneisyydessäni lyöty.

Tulen tarhalla pääsääntöisesti hyvin toimeen toisten koirien kanssa, ja minulla onkin oikeastaan melkein aina joku pelikaveri, kenen kanssa leikkiä ja seurustella. Täysin mutkaton tapaus en se minäkään kuitenkaan ole, sillä satunnaisia koiria kohtaan olen syystä tai toisesta hyvinkin välinpitämätön, jolloin käyttäydyin ikään kuin heitä ei olisikaan. Aggressiivisuuden merkkejä en ole kuitenkaan tarhaolosuhteissa ketään toista koiraa kohtaan osoittanut.

Jos uskot, että sinulla voisi olla tarjota minunlaiselleni ilopillerille lämmin peti ja kenties yksi koiran mentävä pehmeä sohvannurkkakin, ethän epäröi laittaa adoptiohakemusta tulemaan. Haluaisin vihdoin päästä ihka omaan loppuelämän kotiini. ♥