Minut löydettiin jostain päin Vilnaa hortoilemasta ja päädyin tänne yksityiselle SOS Gyvūnain koiratarhalle suojaan. Koska kukaan ei tuntunut kaipaavan minua, jäin tarhalle ja pääsin sellaiseen hienoon asiaan mukaan kun adoptio-ohjelma. Onkohan se joku palloleikki?
Oli palloleikki tai ei toivon, että seuraava paikka on sellainen, jonne saan jäädä. Elämäni on ollut todennäköisesti pelkkää pallottelua ja pompottelua tähän asti, enkä oikein tiedä minne kuulun. Kova laumaan kuulumisen tarve minulla kuitenkin on, ja leikkisän koirakaverin läsnäolo saa minut elementtiini. Muut koirat ovatkin parhaita ystäviäni, mutta vieraat ihmiset ne saattavat aluksi hieman jännittää minua.
Minua kutsutaan hauskaksi koiraksi, koska olen aika usein juhlatuulella. Näen melkein jokaisen valveillaolon hetkeni mahdollisuutena ilakoida, leikkiä ja painia. Onhan elämä aika makoisaa, kun ei tarvitse enää selviytyä ja pelätä. Nyt voin keskittyä vai elämän iloihin. Tosin se oma koti puuttuu vielä. Vaikka en tiedä tarkalleen, mikä koti on, osaan silti kaivata sitä.
Luonteeltani olen erittäin iloinen, energinen ja leikkisä koira. Ulkomuotoni muistuttaa jonkin verran mäyräkoiraa, sillä kroppani on pitkä suhteessa jalkoihini. Olen tällainen nuori ja nauravainen koira, jossa vauhtia ja virtaa riittää. Kuten kuka tahansa nuorikko, tarvitsen tapakoulutusta.
Koska tässä minun suhteellisen pitkässä rungossani virtaa voimaa kuin pienessä kylässä, minua suositellaan perheelle, pariskunnalle tai yksineläjälle, jolla on aktiivinen elämäntapa.
Olisiko jossain paikka, jonne saisin painaa tämän mustan kuononi piekukselle ilman huolta huomisesta? ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.