Kuulumisia kotihoidosta 9.1.2024
Fineta täällä taas terve! Olen nyt lähes 2 kuukautta asustellut täällä kotihoidossa ja alan jo hieman unohtaa kokemiani kauheuksia. Ensimmäiset päivät minä hieman piileskelin, mutta kun totesin että eihän täällä ole yhtään hassumpaa, en enää viihtynyt piilopaikassani, vaan siirryin muiden seuraan. Minulla on täällä kaksi koirakaveria ja olen lyöttäytynyt yhteen pienemmän kanssa. Nukumme vierekkäin ja seuraan häntä joka paikkaan. Myös perheen toisen koiran kanssa tulen mainiosti toimeen. Lenkkeilyt sujuvat jo varsin hyvin ja teen kaikki tarpeeni ulos. Vieraat ihmiset vielä jännittävät, mutta kun minun annetaan rauhassa tutustua sopeudun kyllä nopeasti.
Nautin todella paljon huomiosta ja rapsutuksista ja minulla on tapana tulla kainosti pukkaamaan kuonolla kun haluan hellittelyä. Muistot kummittelevat kuitenkin mielessäni ja säikyn helposti nopeita liikkeitä. En silti ole yhtään vihainen, vaan kyyristyn tai yritän paeta. Edelleenkään en ole käyttänyt ääntäni, ehkä en ole haukkuvaa tyyppiä. Hoitajani mielestä olen todella suloinen ja kiltti koira, joka ansaitsee hyvän loppuelämän kodin. Minua saa tulla tapaamaan tänne hoitopaikkaani Keravalle. ♥
Tarhalla 28.10.2023
Nimeni on Fineta. Tarinani on kovin järkyttävä, joten varoitan jo etukäteen herkempiä. Asuin Pabaiskas-nimisessä kaupungissa Ukmergėn alueella. Epäsosiaalisella omistajallamme oli useita keskenään lisääntyviä koiria, jotka vaelsivat pihalla etsimässä ruokaa. Omistajamme oli psyykkisesti sairas, ei välittänyt meistä koirista laisinkaan ja kohteli meitä erittäin väkivaltaisesti. Meitä potkittiin, poltettiin ja viilleltiin. En viitsi sen tarkemmin kertoa mitä kaikkia kauheuksia olen joutunut kokemaan.
Meistä ilmoitettiin Klajunaksen tarhalle, ja kolme urosta ja kaksi naarasta saatiin turvaan. Kiinniottohetkellä olin todella likainen, välttelin kontaktia ja yritin piiloutua. Minua lähestyttäessä kyyristyin matalaksi, vapisin pelosta ja pissasin alleni. Kun minua yritti koskettaa ja silittää koitin purra, koska olin niin peloissani, että minua satutetaan taas. Onnekseni pääsin turvaan Klajunaksen tarhalle, samaan häkkiin kolmen samasta paikasta pelastetun koiran kanssa. Kolme pitkää vuotta olin tarhalla, piiloutuen koppiini vieraiden lähestyessä. Pienenkin tarhan hoitaminen on ympärivuorokautista hommaa ja koska tarha sijaitsee niin syrjässä, ei täällä juurikaan käy vapaaehtoisia meitä ulkoiluttamassa.
Eräänä lokakuun lopun päivän tarhalla kävi Pet Rescue Finlandin vapaaehtoisia Suomesta. He kiersivät häkiltä toiselle ja saapuivat lopulta meidän häkkimme eteen. En uskaltanut tulla ulos kopistani, vaan kurkistelin varovasti ulos. Ilma kertoi taustamme ja yksi vapaaehtoisista jäi häkkimme eteen heittelemään nameja. Kun ihmisiä oli vain yksi, uskalsin mennä hakemaan pisimmälle lentäneitä herkkuja. Jännitän vain niin kovasti uusia tuttavuuksia. Tuo päivä muutti loppuelämäni, sillä onnistuin katseellani sulattamaan tuon yhden vapaaehtoisen sydämen ja hän halusi ottaa minut kotihoitoon. Meille on lottovoitto päästä Suomeen harjoittelemaan kotikoiran elämää.
Saavuin Suomeen 18.11 ja olen hämmästyttänyt kaikki reippaudellani. Aluksi piileskelin saunassa tai portaiden alla, mutta jo muutamassa päivässä aloin rohkaistua ja tutustua uuteen ympäristööni. Täällä asustaa kaksi muutakin koiraa kanssani, ja tulen mainiosti toimeen heidän kanssaan. Pienempi heistä ei tykännyt minusta alkuun ja kyttäili minua kovin, mutta minä en välittänyt tippaakaan. Käänsin vain päätäni ja tepsuttelin pois. Olen hyvin kiintynyt varsinkin vanhempaan uros koiraan, joten tulevassa kodissani olisi oltava minulle reipas kaveri. Olen aina elänyt muiden koirien kanssa, ja tarvitsen lajitoverieni seuraa.
Olen edelleen hyvin arka, ja minua pitää lähestyä varovasti. Pelkään, että minua satutetaan. Hoitajaani olen jo pikkuhiljaa alkanut luottaa ja tykkään olla rapsuteltavana ja nukun sohvalla muiden kanssa. Olen ollut täysin sisäsiisti siitä lähtien, kun minua alettiin käyttämään ulkona. Meillä on pieni piha, jossa käyn muiden mukana tarpeilla. Lenkillä kuljen hoitajan takana, ulkoilu jännittää minua vielä. Myös vastaan tulevat ihmiset ja ohi ajavat autot pelottavat, mutta pysähdyn vain paikoilleni.
Annan käsitellä itseäni, mutta kynsienleikkuu jännittää ja sitä harjoitellaan vielä. Minulta puuttuu useampi hammas ja olen saanut täällä veteen tai piimään pehmennettyä ruokaa. Olen myös päässyt tarhalla vähän pyöristymään, joten painoa olisi hyvä saada vähän pois. Minun ei ole kuultu kertaakaan haukkuvan, mutta tilanne voi toki muuttua, kun saan rohkeutta lisää. Jos kaipaan huomiota, saatan vinguskella. Osaan jäädä hyvin kotiin muiden koirien kanssa työpäivän ajaksi.
Paras koti minulle olisi rauhalliselta alueelta yhden tai useamman koiran taloudesta. Kissoja en ole tavannut. Tulevan omistajani on ymmärrettävä, että minun kanssani on edettävä rauhallisesti. Vaikka olen täällä sopeutunut todella nopeasti, uusi ympäristö nostaa stressitasoni taas. Minuun saa tulla tutustumaan sovitusti Keravalle kotihoitopaikkaani. Tarvitsen vain rakkautta ja aikaa, saanko jättää tassunjälkiä sydämeesi. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.