Ketjusta karannut, populaatioon syntynyt tai kodista hylätty. Nämä ovat yleisimmät syyt koiraongelmaan Liettuassa. Tarinani taustoja ei tunneta, mutta se tiedetään, että vaelsin ihmisten pihoilla Kaunasin kupeessa kuin kiertolainen konsanaan. Etsin kotia, ihmistä, ruokaa ja rakkautta, mutta kukaan ei tuntunut tarvitsevan tai kaipaavan tällaista rehtiä ystävää elämäänsä. Näin ollen päädyin Penkta Kojan koiratarhalle, joka sijaitsee Linksmakalnisin asuinalueella noin 40 km Kaunasista.
Ulkonäöltäni ja luonteeltani muistutan paljon Shetlanninlammaskoiraa, eli shelttiä. Olen liikkuva, aktiivinen, leikkisä ja ystävällinen koira. Vaikka shelteille jonkin tasoinen pidättyvyys tai arkuus uusia tuttavuuksia kohtaan on luonteenomaista, olen tarhalla ollessani ollut avoin ja ystävällinen kaikkia tapaamiani ihmisiä kohtaan. Myös lasten kanssa olen viihtynyt hyvin. Täällä tarhalla ollessani olen ollut varsin rohkea ja tullut hyvin juttuun myös muiden koirien kanssa. Olen utelias ja viihdyn hyvin uusissa paikoissa. Tiedäthän kuitenkin, että käytökseni voi muuttua ympäristön muutoksen vuoksi. Lähtökohtaisesti olen kuitenkin avoin ja sosiaalinen koira.
Vasen silmäni on sokea. Tulen kuitenkin yhden silmän kanssa toimeen hyvin. Ei-toimiva silmäni ei kuitenkaan aiheuta ainakaan tällä hetkellä kipua tai epämukavuutta. Uuden omistajani tulisi käyttää minua säännöllisesti silmälääkärissä tarkistuttamassa silmänpaineeni.
Lähden lenkille aina riemumielin, häntä iloisia kaaria ilmaan heitellen. Kuten arvata saattaa, kaltaiseni vilkas ja välkky koirakaveri kaipaa paljon liikuntaa. Säännöllisen lenkkeilyn lisäksi tarvitsen myös aivotyöskentelyä.
Koska olen aktiivinen ja miellyttämishaluinen, voisin sovelua monenlaiseen harrastuslajiin agilitystä rallytokoon, paimennuksesta koiratanssiin. Niin todella, geenini ovat paimenkoirataustaiset. Jos satut tuntemaan ystävällisen kylmän ja märän kuonon kosketuksen polvitaipeessasi tai hellän näykkäisyn nilkassasi, tiedät, että olen vain toteuttamassa itseäni eli haalimassa laumaani kansaan. Minulla ei tällaista käytöstä ole ilmennyt, mutta tällainenkin on teoriassa mahdollista. Olenhan minä kovin yritteliäs paimenkoira ja saatan vähän hössöttää omistajani perään.
Voisin soveltua ensimmäiseksi koiraksi, kunhan aktivoimiseeni ja virikkeellistämiseeni käytetään kylliksi aikaa. Olen melko pehmeä luonne, ja kuten kaikkia koiria, myös minua tulee kohdella ja kouluttaa lempeästi positiivisen kannustamisen kautta.
Meitä shelttejä pidetään herkästi kiintyvinä ja kuuliaisina koirina, joten olisi tärkeää, että kotini olisi se loppuelämän koti. Parasta olisi oma ihminen, yhteinen harrastus ja pehmeä peti. Mitä muuta voisi koira toivoa? No, ehkäpä hieman herkkuja. ♥
Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.