Frolas

Kuulumisia tarhalta 16.4.:

Voi veljet, millaisia juttuja täällä onkaan tapahtunut! Olen odottanut vaikka kuinka kauan, että pääsen kertomaan teille kaikesta tapahtuneesta. Ensinnäkin: katsokaa uusin video. Olin telkkarissa ja tein täydellisen roolisuorituksen. Nimen on pakko olla enne! Olen aika polleana tästä saamastani suosiosta.

Johtuuko sitten filmitähteydestäni, mutta olen saanut uutta itsevarmuutta. Olen oikea positiivari ja halinalle. Kaikkien kaveri ja ystävällisyydessäni vailla vertaani. Minulla ei ole pelkotiloja eikä reaktiivisuutta mihinkään suuntaan. Tarhalla työntekijät ja vapaaehtoiset ovat aivan hämillään, että miksei minulle saavu hakemuskirjeitä kuin Harry Potterille Viisasten kivessä!

Huskysta haaveilevan täytyy kuitenkin muistaa alkukantaisen rotuperimämme vaikutus vaatimuksiimme. Huskyja kuvataan usein keskivertokoiraa aktiivisemmiksi eikä minustakaan ole pelkäksi varpaidenlämmittäjäksi sohvalle. Kaipaan liikuntaa, virikkeitä ja seuraa. Olemme myös melko veikeitä äänenkäyttäjiä! Jos naapuri asuu kovin liki, voi välillä tulla yliannostus kaunista laulantaamme.

Tarhalla:

Ihan tulen sisään tällä lailla Aleksis Kiveä ja Seitsemää veljestä mukaillen, niin tiedättepäs miten valmista poikaa täällä ollaan suomalaistumaan! Ei paljoa tarvitse enää kotikoiran taitoja opetella, kun näin jouhevasti jo viitataan suomalaisiin kaunokirjallisuuden klassikoihin… Ai hihnakäytöstäkö? Pyh, sen osaan jo. Keskityn nyt tähän korkeakulttuuriin!

Nimeni on Frolas, uuden ukrainalaisen animaatioelokuvan inspiroimana. Ikää minulla on kahdeksan vuotta. Olen siis ehta setämies varustettuna pikkupoikamaisella kujeilulla. Kasvavatkos tällaiset vekkulit huskymixit ikinä aikuisiksi? Hippa! Ota minut ensin kiinni ja otetaan sitten selvää.

Menneisyys minulla on karu ja aika surkea. Iloluontoisena veikkona en jaksaisi menneisiin vuosiin palata, mutta tuossa vieressä vapaaehtoiset patistavat vähän itsestä kertomaan. Eivät kuulemma suoraan sieluun porautuvat koiranpentusilmät ja charmantin herrasmiehen piirteet riitä.

Asuin edellisen elämäni kiinnitettynä ketjuun erään talon takapihalla. Jos olette jutelleet liettualaisten kollegoideni kanssa niin tämä on täällä edelleen varsin normaali käytäntö. Tylsäähän tuo on, mihinkään pääse pitämään hauskaa tai sadetta karkuun. Minä olen eloni aikana muutamat läimäisytkin vastaanottanut, sen verran vikkelästi väistän kohotettua kättä. Talon omistajan kuollessa rakennuksen perinyt mies ei ollut kiinnostunut pitämään meistä huolta. Nykyisen kotipaikkani SOS Gyvunain vapaaehtoisiin oltiin sitten Vilnan kaupungin puolelta yhteydessä, että teettekös näille elukoille jotain. Heillä ei ollut tilaa, mutta ottivat mukaansa ystäväni Mavkan ja hänen pentunsa. Tulivat sitten kuukauden päästä minutkin hakemaan. Minut taisi säästää tämä haukkuvan ovikellon toimi, sillä alueen toinen koira ja meidän kissaystävämme oli tässä ajassa jo päästetty sateenkaarisilloille… Näkemisiin, vanhat ystävät.

Olen ihana! Vaikka ja itseasiassa juuri sen takia, että itse sen sanonkin. Olen luonnoltani ystävällinen ja niiin suloinen! Katsokaa vaikka kuvia! Taitona minulla on kaikki herrasmiehen elkeet: hihnakäytös, autoilu ja lääkärissä käynti. Kaikkia näitä ollaan kokeiltu. Lääkärissä kävin ja kaikki on tällä ukolla kondiksessa. Hampaatkin on putsattu niin, että uudet omistajat voi tavata ilman haisevaa hengitystä. Kuten mainittu, olen ehta aito oikea herrasmieskoira. Otan pienimmätkin yksityiskohdat huomioon.

Olen pitänyt kaikista tapaamistani ihmisistä, myös niistä pienistä. Sanovat nyt, että tähän väliin kuuluu sanoa, että adoptiot lapsiperheisiin tehdään tapauskohtaisesti. Keskeyttäminen on epäkohteliasta… Mutta nyt senkin tiedätte. Laittakaa nyt kaikki kuitenkin hakemusta, tällaisia miehiä on vain yksi miljoonasta ja eiköhän luokseni kohta kiemurtele kokonainen jono.

Oletettua rotuperimääni mukaillen olen todella vahva ja päättäväinen ukko niin fyysisesti kuin henkisestikin. Suomalainen menee läpi harmaan kiven. Taisit jo uskoa, että olen suomalainenkin? Aika hyvin asetun siihen rooliin, eikös vain? Pienet narttukoirat ovat minusta ihan ok, olenhan sellaisen kanssa elellyt elämääni, mutta kyllä minä nauttisin elämästäni ihan koko perheen ainoana silmäteränä ja halinallepupunappisilmärakaskultamussukkana!

No, mites olisi? Minä ja sinä, treffit yhteisessä kodissamme, yhteinen loppuelämä… Keksitkö mitään parempaa? ♥

Muista, että koiran kuvaus on tehty hyvin rajallisissa tarhaoloissa ja koiran luonne alkaa avautua vasta kun hän pääsee omaan kotiinsa. Ensimmäiset kuukaudet omassa kotonaan koira stressaa ja stressi voi tulla esille erilaisena ongelmakäytöksenä, jota ei voi mitenkään ennakoida tarhaoloissa. Koira, joka on tarhalla ollut kiltti ja nöyrä, voi kotiutumisen stressin aikana esimerkiksi näykkäistä ihmistä. Huomioi myös, että vaikka koira olisi ollut kotikoira ennen tarhalle tuloa, Liettuassa useimmat koirat elävät ulkotiloissa ja omistajat, jotka hylkäävät koiran tarhalle, eivät tietenkään ole niitä parhaita koiranomistajia. Koiran menneisyydessä on paljon enemmän asioita, joista emme tiedä, kuin asioita, joista tiedämme. Jos päädyt adoptioon, muista, että kuljetusautosta voi tulla ulos täysin erilainen koira, kuin mitä esittelyvideossa näkyy. Koira ei ymmärrä, että hänet on pelastettu ja hän on päässyt uuteen kotiin, koira ymmärtää vain sen, että tuttu tarha ja tutut hoitajat ovat poissa ja niin kovin moni asia hänen elämässään on muuttunut. Jätä hakemus vain, jos olet valmis työstämään erilaisia haasteita ja opettamaan koiralle uusia asioita kärsivällisesti ja ajan kanssa ymmärtäen, että hylätyn koiran rakkaus ja luottamus ei ole itsestään selvä asia, vaan luodaan kuukausien työllä.

Koirat saapuvat Liettuasta Suomeen steriloituina, ulko- ja sisäloishäädettyinä, testattuina useiden sairauksien osalta ja asianmukaisesti rokotettuina. Koirat myös mikrosirutetaan ja niillä on EU-lemmikkipassi, jonka tiedot lisätään Ruokaviraston koirarekisteriin. Pet Rescue Finland ry kuuluu Responsible Rescue -sitoumukseen ja noudattaa sen kriteereitä sekä maa- ja metsätalousministeriön säädöksiä koirien maahantuonnista. Koiran kodinetsintää hoitaa Pet Rescue Finland ry, joka on rekisteröitynyt eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin asiakastunnuksella 21354667.

Video 1.