Valitettavasti ihminen, joka huolehti minusta kuoli. Naapurit toivat minut tänne Penkta Kojan tarhalle. Nyt olen ollut täällä jo marraskuusta lähtien ja unelmoin joka päivä enemmän, että pääsisin pois tästä melusta omaan kotiin. Täällä on satoja koiria, ja vaikea nukkua kun haukuntaa kuulee 24/7.
Olen temperamentiltani rauhallinen, mutta rakastan lähteä kävelylle. Parasta mitä tiedän, on ihmisiltä saatu rakkaus ja huomio. Ei ole mitään parempaa kuin masurapsutukset ja hellimiset. Mielelläni tulen syliin ja kainaloon.
Sovellun oikein hyvin monenlaiseen kotiin, sillä olen ystävällinen niin lapsille kuin toisille lajitovereillenikin.
Voisitko toteuttaa unelmani siitä, että saisin viettää loppuelämäni rakastettuna ikiomassa kodissani ♥